Impacts of glacial runoff on phytoplankton biomass, activity and composition in South-West Greenland fjord system

Nykyisellä ilmaston lämpenemisellä on ennennäkemättömiä vaikutuksia Grönlannin vuonoihin ja niihin yhteydessä olevien jäätiköiden sulamiseen. Vedenpinnan alapuolisen jään sulaessa makean sulamisveden virtaus meren pintakerrokseen kasvaa, mikä johtaa lisääntyneeseen ravinteiden kumpuamiseen. Tässä tu...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Ihalainen, Vilma
Other Authors: Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences, Faculty of Biological and Environmental Sciences, Helsingfors universitet, Bio- och miljövetenskapliga fakulteten, Bio- och miljövetenskapliga fakulteten
Format: Master Thesis
Language:English
Published: Helsingin yliopisto 2020
Subjects:
Online Access:http://hdl.handle.net/10138/322596
Description
Summary:Nykyisellä ilmaston lämpenemisellä on ennennäkemättömiä vaikutuksia Grönlannin vuonoihin ja niihin yhteydessä olevien jäätiköiden sulamiseen. Vedenpinnan alapuolisen jään sulaessa makean sulamisveden virtaus meren pintakerrokseen kasvaa, mikä johtaa lisääntyneeseen ravinteiden kumpuamiseen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ympäristötekijöitä, jotka vaikuttavat arktisen vuonon perustuotantoon, kasviplanktonin runsauteen ja biomassaan (klorofylli a) sekä kasviplanktonyhteisöjen lajikoostumukseen. Tutkimus toteutettiin Lounais-Grönlannissa Godthåbsfjord -vuonolla vuoden 2019 elokuussa. Näytteet kerättiin vuonoa pitkin jäätikön reunalta vuonon suulle. Kumpuaminen jäätiköiden edustalla sekä rannikkoveden virtaus vuonoon olivat yhteydessä typpi- ja fosfaattipitoisuuksien vaihteluihin, kun taas silikaattipitoisuuksien jakautuminen ei noudattanut vesimassojen liikkeitä. Kasviplanktonin biomassan jakaantuminen selittyi typpipitoisuuksien vaihtelulla yhdessä fosfaatti- ja suolapitoisuuksien sekä syvyyden kanssa. Chaetoceros socialis -piilevä oli ylivoimaisesti runsain kasviplanktonlaji (≥ 90%) silikaattirajoitteisissa vesissä ja lajin esiintyvyys vaikutti koko kasviplanktonyhteisön ympäristövasteisiin. C. socialis -lajin suuri suhteellinen runsaus oli myös yhteydessä korkeaan lajirunsauteen. Miksotrofisen Dinobryon balticum -kultalevän runsas esiintyvyys (9–46%) oli usein yhteydessä matalaan typpipitoisuuteen. Lajirunsaus ja C. socialis -lajin osuus kasvoivat lähempänä vuonon pohjukkaa. Myös kasviplanktonin runsaus ja biomassa (klorofylli a) olivat suuremmat lähempänä jäätiköitä, kun taas perustuotanto oli korkeampi lähempänä vuonon suuta. Tämä viittaa siihen, että sisempänä vuonoa syyskukinnan huippu oli tutkimushetkellä saavutettu, kun taas ulompana syyskukinta oli edelleen kehittymässä. Näin ollen jäätiköiden pinnanalainen sulaminen sekä sulamisvesien pintavalunta kasvattivat kasviplanktonin runsautta ja klorofylli a -pitoisuuksia, kun taas perustuotanto oli riippuvainen myös muista tekijöistä, kuten valon ...