Life history effects in the behavior of Svalbard reindeer (Rangifer tarandus platyrhynchus) females

Pitkäikäisten eläinlajien yksilöt voivat parantaa lisääntymismenestystään kokemuksen avulla. Samalla, kun yksilön resurssit selviytymiseen ja lisääntymiseen laskevat senesenssin vuoksi, terminaalisen panostuksen hypoteesi ennustaa vanhan yksilön käyttävän sitä enemmän resursseja jälkikasvunsa hyväks...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Puikkonen, Laura
Other Authors: Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences, Helsingfors universitet, Bio- och miljövetenskapliga fakulteten
Format: Master Thesis
Language:English
Published: Helsingin yliopisto 2020
Subjects:
age
Online Access:http://hdl.handle.net/10138/322572
Description
Summary:Pitkäikäisten eläinlajien yksilöt voivat parantaa lisääntymismenestystään kokemuksen avulla. Samalla, kun yksilön resurssit selviytymiseen ja lisääntymiseen laskevat senesenssin vuoksi, terminaalisen panostuksen hypoteesi ennustaa vanhan yksilön käyttävän sitä enemmän resursseja jälkikasvunsa hyväksi, mitä epätodennäköisemmin kyseinen yksilö lisääntyy tulevaisuudessa. Pitkän elämänkaaren varrella kerätty kokemus saattaa olla tärkeä elementti käyttäytymisen muutoksessa, jonka avulla yksilö pystyy optimoimaan resurssiensa hyödyntämisen ja kompensoimaan senesenssin vaikutuksia. Sen lisäksi, käyttäytymisen muovautuvuus mahdollistaa eläimen sopeutumisen elinympäristön muutoksiin paljon lyhyemmällä aikavälillä kuin evolutiivinen kehitys. Huippuvuorten peura (Rangifer tarandus platyrhynchus) on peuran eli poron villi alalaji. Sitä tavataan ainoastaan Huippuvuorilla, joka on syrjäinen saaristo arktisella alueella, ja jonka äärimmäiset sääolot muuttuvat nopeasti ilmastonmuutoksen seurauksena. Alalaji on ollut eristyksissä vähintään 5000 vuoden ajan ja sopeutunut karuun elinympäristöön, sekä metsästyksen, saalistajien ja lentävien hyönteisten aiheuttaman häirinnän puuttumiseen. Tämän tutkielman tavoite on tutkia iän ja vasan vaikutusta Huippuvuorten peuranaaraiden maternaaliseen ja sosiaaliseen käyttäytymiseen, vigilanssiin ja aikabudjettiin elämänhistoriateorian sekä senesenssi ja terminaalinen panostus -hypoteesien puitteissa. Tein tutkielmaan kuuluvat kenttätyöt kahtena ajanjaksona kesällä Semmeldalenin laakossa ja Reindalenin laakson lounaisosissa Spitsbergenin saarella Huippuvuorilla. Havainnoin merkittyjen yksilöiden käyttäytymistä instant scan sampling ja focal watch -metodeilla, kirjasin havaintoni ylös käsin, ja siirsin ne myöhemmin tietokoneelle. Lisäksi hyödynsin Norwegian Polar Institute -instituutin pitkäaikaisen seurantaohjelman keräämiä tietoja peurojen syntymävuosista. Analysoin iän ja alle vieroitusikäisen vasan vaikutusta peuranaaraiden käyttäytymiseen yleistettyjen lineaaristen sekamallien avulla. ...