Assessing key drivers of human attitudes towards large carnivores in Finland

Suurpetojen suojeluun tähtäävät toimet ovat onnistuneet Euroopassa, ja nämä ennen vainotut lajit ovat alkaneet levittäytyä takaisin historiallisille levinneisyysalueilleen. Yhteiselon suurpetojen kanssa on onnistuttava, mikäli niiden suojelussa halutaan onnistua jatkossakin, sillä Euroopan erämaa-al...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Heikkilä, Sofi
Other Authors: Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences, Helsingfors universitet, Bio- och miljövetenskapliga fakulteten
Format: Master Thesis
Language:English
Published: Helsingin yliopisto 2020
Subjects:
Online Access:http://hdl.handle.net/10138/322562
Description
Summary:Suurpetojen suojeluun tähtäävät toimet ovat onnistuneet Euroopassa, ja nämä ennen vainotut lajit ovat alkaneet levittäytyä takaisin historiallisille levinneisyysalueilleen. Yhteiselon suurpetojen kanssa on onnistuttava, mikäli niiden suojelussa halutaan onnistua jatkossakin, sillä Euroopan erämaa-alueet eivät ole tarpeeksi suuria ihmisten ja suurpetojen erottamiseen. Ylhäältä alaspäin tapahtuvan ekosysteemisäätelyn tärkeyden ymmärtämisen jälkeen näiden petojen suojelusta on tullut elintärkeää. Suomessa kaikki neljä suurpetoa, ruskeakarhu, harmaasusi, euraasialainen ilves ja ahma, ovat vakiinnuttaneet populaationsa, mikä ei ole osalle ihmisistä helposti hyväksyttävä asia. Suurpedot uhkaavat koti- ja tuotantoeläimiä sekä aiheuttavat pelkoa niiden alueilla asuville. Susien ja metsästyskoirien välillä oleva konflikti on erityisen huomattava poronhoitoalueen eteläpuolisessa Suomessa ja susien laiton metsästys haittaakin lajin suojelua. Suurpetoihin kohdistuviin asenteisiin vaikuttaa usein henkilökohtainen tausta, kuten koulutustaso, tuntemus ekologiasta sekä asema mahdollisessa ihmisen ja luonnon välisessä konfliktissa. Asuinpaikalla voi myös olla merkitystä, sillä usein asumisen olosuhteet eroavat kaupunki-maalaisympäristön välillä. Tutkimuksen hypoteesit ovat 1) suurpetoasenteet huononevat lähestyttäessä suojelualueita, 2) suurpetoasenteet eroavat idän ja lännen välillä, ja 3) korkeampi koulutustaso lisää positiivista suhtautumista suurpetoihin. Myös ekologisen tiedon, edeltävien suurpetoihin liittyvien kokemusten, iän, sukupuolen ja konfliktiin liittyvät aseman vaikutusta selvitettiin. Tutkimus toteutettiin kyselynä hyödyntäen sekä haastatteluita että internetlomaketta kahdella suurpetojen elinalueella Suomessa, yhden alueen sijaitessa idässä ja toisen lännessä. Negatiivisesti koettujen henkilökohtaisten kokemusten ja negatiivisten mielipiteiden välillä havaittiin linkki käsiteltäessä mielipiteitä sekä suurpetoja että niiden kannanhoitoa kohtaan. Lännessä, missä suurpetoja on ollut läsnä vähemmän aikaa, oltiin ...