NDVI as a proxy for recent carbon accumulation and greening in Svalbard

• Main Author: Müller, Mitro
• Other Authors: Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, University of Helsinki, Faculty of Science, Helsingfors universitet, Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten
• Format: Master Thesis
• Language: English
• Published: Helsingin yliopisto 2020
• Subjects: Arctic; moss tundra; carbon cycle; remote sensing; NDVI; climate change; Maantieteen maisteriohjelma; Master's Programme in Geography; Magisterprogrammet i geografi; none; Luonnonmaantiede; Physical Geography; Naturgeografi; Svalbard; Climate change; Tundra; Spitsbergen
• Online Access: http://hdl.handle.net/10138/319376

Maailmanlaajuisissa vuosikeskilämpötiloissa on havaittu lämpenevä kehityssuuntaus esiteolliselta ajalta lähtien. Vuosikeskilämpötilojen muutos Norjan Huippuvuorilla on maailmanlaajuista keskiarvoa voimakkaampaa. Huippuvuorten läntisissä osissa jäätikköjen vetäytyminen on jatkunut jo useita vuosikymmeniä, ja viime vuosikymmeninä biologiset prosessit ovat kiihtyneet. Nämä muutokset ovat todennäköisesti vaikuttaneet Huippuvuorten pääosin sammalpeitteisten tundra-alueiden hiilidynamiikkaan. Alueella on toteutettu vain rajallinen määrä paleoekologisia tutkimuksia, eikä varsinkaan korkeiden leveysasteisten sammalpeitteisten tundra-alueiden vastetta ilmastonmuutokseen vielä täysin ymmärretä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia maaperän orgaanisen aineksen ja hiilen kertymisnopeuksien viimeaikaisia muutoksia sammalpeitteisillä tundra-alueilla Huippuvuorilla. Maaperän kairausprofiilit kerättiin neljältä koealalta Spitsbergen -saaren läntisistä osista. Radiohiili (14C) ja lyijyajoitusmenetelmiä (210Pb) käytettiin yhdessä ikä-syvyys -mallien ja maaperän ominaisuusanalyysien kanssa hiilen kertymishistorian rekonstruoimiseksi vuodesta 1900 jKr vuoteen 2018 jKr asti. Päätelmiä tukivat meteorologiset mittaukset alueelta. Lisäksi Landsat-satelliittiaineistosta johdettiin vuosittaisia normalisoituja kasvillisuusindeksejä vuodesta 1985 jKr vuoteen 2018 jKr, kasvillisuuden muutosten tutkimiseksi viime vuosikymmeninä. Kasvillisuusindeksien kykyä ennustaa maaperän hiilen kertymisen alueellista ja ajallista vaihtelua arvioitiin erikseen. Kehityssuuntaus pääasiallisesti mineraalipitoisista maaperistä orgaanisiksi maaperiksi havaittiin useissa näytteissä, tämä voi merkitä, että alueilla on käynnistynyt soistumisprosessi. Viimeaikaiset hiilen kertymisnopeudet kasvoivat jokaisella koealalla. Alueen meteorologinen aineisto yhdessä kirjallisuuden kanssa viittasi alueen abioottisten ja bioottisten ympäristötekijöiden yhdessä ilmasto- ja sääolosuhteiden kanssa ohjaavan kertymisprosesseja. Kasvillisuusindeksit osoittivat merkittäviä ...