Pyydyksiä limoittavien piilevien kehitys Vesijärvellä syksyllä 2018

Piilevät muodostavat monissa järvissämme kevään ja syksyn tuotantohuippujen aikana kasviplanktonlevien enemmistön. Syystuotantohuipun aikana runsastuvien rihmamaisten piilevien tiedetään aiheuttavan verkkojen ja muiden kalanpyydysten limoittumista monessa boreaalisessa järvessä. Myös Vesijärvellä on...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Pulli, Launo
Other Authors: Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences, Helsingfors universitet, Bio- och miljövetenskapliga fakulteten
Format: Master Thesis
Language:Finnish
Published: Helsingin yliopisto 2020
Subjects:
Online Access:http://hdl.handle.net/10138/317412
Description
Summary:Piilevät muodostavat monissa järvissämme kevään ja syksyn tuotantohuippujen aikana kasviplanktonlevien enemmistön. Syystuotantohuipun aikana runsastuvien rihmamaisten piilevien tiedetään aiheuttavan verkkojen ja muiden kalanpyydysten limoittumista monessa boreaalisessa järvessä. Myös Vesijärvellä on 2010-luvulla etenkin järven pohjoisosassa havaittu syksyisiä, kalastusta haittaavia piileväkukintoja. Tämä opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön kanssa. Työn tarkoituksena oli selvittää, milloin mahdollinen syksyn 2018 piileväkukinta alkaa Vesijärvellä ja mikä laji aiheuttaa verkkojen limoittumisen. Lisäksi tarkasteltiin eroja Enonselän ja Kajaanselän vedenlaadun ja kasviplanktonlajiston välillä sekä vedenlaadun vaikutusta mahdollisen piileväkukinnan esiintymiseen. Limoittumista tutkittiin havaskokein, joiden tuloksia täydennettiin vedenlaatumittauksilla sekä vesipatsaan sekoittumisoloja kuvaavilla automaattisilla lämpötilan vertikaalimittauksilla. Verkkoja limoittava piileväkukinta alkoi kalastajien ilmoitusten perusteella Vesijärvellä vuonna 2018 Kajaanselällä viikolla 40 (1.10. alkaen) järven ollessa täyskierrossa. Havaskokeiden yhteydessä havaittiin piilevien samanaikainen runsastuminen Kajaanselällä, mutta ei varsinaista limoittumista. Kenttäkokeiden tulosten ja kalastajien ilmoitusten perusteella voidaan todeta verkkopyydysten limoittumisen aiheutuneen rihmamaisen Aulacoseira islandica -piilevän runsastumisesta, joka alkoi veden lämpötilan ollessa noin 11 °C. Vastaavaa limoittumista ei havaittu Enonselällä, jonka kasviplanktonlajistossa vallitsevana esiintyi Planktothrix agardhii - sinilevä. Molempien järvenselkien katsotaan olevan vedenlaadultaan rehevöityneitä, mutta sinilevävaltaisella Enonselällä ravinnepitoisuudet ovat Kajaanselkää korkeammat. Vaikka selittävää tekijää kasviplanktonyhteisöjen eroille ei löydetty, saattaa Aulacoseira islandica saada kilpailuetua sinileviin nähden Kajaanselän matalammista ravinnepitoisuuksista. Planktothrix agardhii -sinilevän menestyy hyvin rehevöityneissä vesistöissä, joka voi selittää lajin dominoinnin Enonselän kasviplanktonyhteisössä piileviin verrattuna. Vesijärvellä tulisi toteuttaa kattava kalastuskirjanpito yhdessä havaskokeiden kanssa kaikilla järven osa-alueilla koko järven syksyisen piilevätilanteen ja -kehityksen selvittämiseksi. Tarpeellista jatkotutkimusta olisi myös selvittää tuulen ja virtausten vaikutuksia piilevien alueelliseen jakautumiseen. In many Fennoscandian lakes, diatoms account for majority of phytoplankton biomass during the spring and autumn maximum. Autumnal blooms of filament-forming diatoms are known to cause fishing net fouling in several boreal lakes. Observations of such net sliming diatom blooms in the northern part of Lake Vesijärvi have increased during 2010’s. This thesis was done in collaboration with Lake Vesijärvi Foundation. The goal was to determine the starting time of the autumnal diatom bloom of 2018 and reveal the species that causes net sliming. Additionally, differences in water quality and phytoplankton composition between Enonselkä and Kajaanselkä basins were examined. Fishing net sliming was studied with netting experiments. Their results were complemented with water quality sampling and observing water column mixing conditions. Local fishermen reported net sliming to begin at week 40 (starting 1.10.2018) in Kajaanselkä basin during autumnal turnover. Results of netting experiments and water quality sampling revealed simultaneous increase in diatom abundance in the area, although no visible sliming occurred during sampling. Based on fishers’ reports and sampling results, fishing net sliming was caused by filament-forming diatom Aulacoseira islandica, that increased in abundance as water temperature reached ca. 11 °C. In Enonselkä, no similar net sliming was observed, and phytoplankton was dominated by cyanobacteria Planktothrix agardhii. Both basins of the lake are affected by eutrophication, but Enonselkä basin more so than Kajaanselkä. Although no clear explanation for differing phytoplankton composition between the two basins was discovered, it’s possible that Aulacoseira islandica receives competitive edge over cyanobacteria in mildly eutrophic waters of Kajaanselkä basin. The fact that Planktothrix agardhii seems to thrive in higher nutrient concentrations might explain its domination over diatoms in phytoplankton community of Enonselkä basin. Future research on net sliming would ideally be conducted as a combination of sliming accounting done by local fishermen and spatially and temporally more comprehensive netting experiments. Furthermore, studying the effects of wind and currents to diatom distribution in lakes could provide useful information for sampling setup.