Ilmastovaihteluiden vaikutus arktisten soiden hiilikertymään viimeisen tuhannen vuoden aikana

Arktiset suot sisältävät huomattavan suuren osan kaikesta maaperän hiilestä, minkä vuoksi niiden merkitys globaalin hiilitaseen kannalta on erittäin tärkeä. Suot ovat pitkäaikaisia hiilen varastoja, joiden hiilenkertymisnopeus on riippuvainen ilmastovaihteluista. Ilmastonmuutoksen aiheutta...

Full description

Bibliographic Details
Main Author:	Kärppä, Mai
Other Authors:	Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, University of Helsinki, Faculty of Science, Helsingfors universitet, Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten
Format:	Master Thesis
Language:	Finnish
Published:	Helsingin yliopisto 2020
Subjects:	Ilmastonmuutos subarktinen hiili turve pieni jääkausi keskiajan lämpöanomalia Maantieteen maisteriohjelma Master's Programme in Geography Magisterprogrammet i geografi none Luonnonmaantiede Physical Geography Naturgeografi Osan Arktis*
Online Access:	http://hdl.handle.net/10138/316948

Description
Summary:	Arktiset suot sisältävät huomattavan suuren osan kaikesta maaperän hiilestä, minkä vuoksi niiden merkitys globaalin hiilitaseen kannalta on erittäin tärkeä. Suot ovat pitkäaikaisia hiilen varastoja, joiden hiilenkertymisnopeus on riippuvainen ilmastovaihteluista. Ilmastonmuutoksen aiheuttama ilmaston lämpeneminen kohdistuu eniten arktiselle alueelle, mikä vaikuttaa suoraan soiden toimintaan maaperän lämpenemisen, suon vedenpinnan korkeuden muutosten, kasvilajiston muutosten ja ikiroudan sulamisen kautta. Näillä kaikilla on vaikutusta siihen, miten suot sitovat ja vapauttavat hiiltä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten tunnetut ilmastovaihtelut ovat vaikuttaneet subarktisten soiden hiilenkertymisnopeuteen eli hiilikertymään viimeisen tuhannen vuoden aikana. Tutkimus keskittyi etenkin keskiajan lämpöanomalian, pienen jääkauden sekä 1980-luvulta lähtien alkaneen voimakkaan lämpenemisen vaikutuksiin. Tutkimusaineisto koostui 15 turvenäytesarjasta, jotka kerättiin subarktisilta soilta Ruotsin Lapista sekä Venäjältä Kuolan niemimaalta ja Komin alueelta. Näytesarjat kairattiin epäjatkuvan ikirouta-alueen soiden välipinnoilta, joiden tiedetään reagoivan ilmaston lämpenemiseen herkästi. Suonäytteet ajoitettiin radiohiili- (14C) ja lyijymenetelmillä (210Pb) ja jokaisen näytesarjan turpeen- ja hiilenkertymisnopeudet laskettiin viimeisen tuhannen vuoden aikana syntyneistä turvekerroksista yhden senttimetrin resoluutiolla. Tutkittujen suonäytteiden perusteella huomattiin, että etenkin pienen jääkauden kylmällä ilmastovaiheella sekä sen jälkeen alkaneella lämpenemisjaksolla on ollut huomattava vaikutus soiden hiilikertymään. Pienen jääkauden aikana hiiltä kertyi soihin vain vähän (mediaani 10,5 g m-2v-1), kun taas sen jälkeinen lämpeneminen ja etenkin viimeisin, noin 1980-luvulta lähtien alkanut erittäin voimakkaan lämpenemisen aika näkyvät soilla voimakkaina hiilikertyminä (mediaani 48,5 g m-2v-1). Keskiajan lämpöanomalialla sen sijaan huomattiin vain ...

Ilmastovaihteluiden vaikutus arktisten soiden hiilikertymään viimeisen tuhannen vuoden aikana

Similar Items