Visualization and Interpretation of the Seismic Reflection Data in Archean Basement in Sodankylä, Lapland

• Main Author: Harjama, Noora
• Other Authors: Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, University of Helsinki, Faculty of Science, Helsingfors universitet, Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten
• Format: Master Thesis
• Language: English
• Published: Helsingin yliopisto 2020
• Subjects: Geological 3D model; seismic forward model; reflection seismics; Archean basement; Central Lapland Greenstone Belt; Geologian ja geofysiikan maisteriohjelma; Master's Programme in Geology and Geophysics; Magisterprogrammet i geologi och geofysik; none; Kiinteän maan geofysiikka; Solid Earth Geophysics; Den fasta jordens fysik; Jota; Sodankylä; Lapland
• Online Access: http://hdl.handle.net/10138/316588

Seismiset heijastusluotausmenetelmät tuottavat maankamarasta korkearesoluutioista seismistä aineistoa, jota hyödynnetään rakennegeologisessa tutkimuksessa. Pohjois-Suomen kallioperä on monimutkaisen geologisen historian tulos, ja sisältää massiivisia tektonisia vaiheita, joissa kallioperä on repeytynyt ja poimuttunut, jota on tutkittu laajasti. XSoDEx-projekti on viimeisin Pohjois-Suomessa tehty seisminen heijastusluotaustutkimus, ja sen toteutti Geologian tutkimuskeskus (GTK). XSoDEx-projekti sisältää yhteensä neljä tutkimuslinjaa, jotka sijaitsevat Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeellä, Sodankylässä. Tämän työn tarkoituksena on selvittää liittyvätkö xSoDEx, Alaliesintie-linjalla arkeeisen kallioperän alla olevat voimakkaat heijasteet litologiseen kontaktiin vai siirrokseen. Alaliesintien tutkimuslinjan kallioperä muodostuu Koitelaisen intruusiosta, arkeeisesta kallioperästä, sekä nuoremmista paleoproterotsooisista kivilajiryhmistä. Työ toteutettiin käyttäen SKUA - GOCAD 3D-mallinnusohjelmistoa. Työ vaiheisiin kuuluivat: 1. Luoda geologinen 3D-malli, joka perustuu Alaliesintien heijastusluotaus aineistoon ja geologisiin kallioperähavaintoihin. 2. Käyttää tutkimusalueen muita geofysikaalisia aineistoja (painovoima- ja magneettista aineistoa) tukemaan geologista 3D-mallia. 3. Tehdä seisminen suoramallinnus geologisen 3D-mallin ja petrofysikaalisen aineiston pohjalta. 4. Analysoida seismisen suoramallinnuksen tuloksia Alaliesintien heijastusluotaus aineiston kanssa, jotta pystytään ymmärtämään paremmin heijastajien alkuperää. Geologinen 3D-malli esittää, että heijasteet tulisivat litologisista kontakteista, jolloin alueen kallioperä olisi poimuttunut ja arkeeinen kallioperä olisi osittain ylityöntynyt nuorempien paleoproterotsooisten kivilajien päälle. Seismistä suoramallinnusta käytettiin tutkimaan geologisen 3D-mallin litologisten rajapintojen vaikutuksia seismiseen signaaliin, mikä mahdollistaisi löytämään heijastajien alkuperän. Tulokset osoittavat, että seimistä suoramallinnusta voidaan käyttää geologisen ...