Saami -(š)goahti- inchoatives: their variation, history, and suggested cognates in Veps and Mordvin

Artikkelilla on kaksi tavoitetta: ensiksikin antaa yleiskuva saamen deverbaalisten inkoatiivijohdinten (pohjoissaamen -goahti- ja -šgoahti-) morfologisesta ja alueellisesta variaatiosta, ja toisekseen esittää ajantasaistettu malli kyseisten suffiksien historiasta. Tätä silmälläpitäen käydään kriitti...

Full description

Bibliographic Details
Published in:Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja
Main Author: Kuokkala, Juha
Other Authors: Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies
Format: Article in Journal/Newspaper
Language:English
Published: 2019
Subjects:
Online Access:http://hdl.handle.net/10138/304945
Description
Summary:Artikkelilla on kaksi tavoitetta: ensiksikin antaa yleiskuva saamen deverbaalisten inkoatiivijohdinten (pohjoissaamen -goahti- ja -šgoahti-) morfologisesta ja alueellisesta variaatiosta, ja toisekseen esittää ajantasaistettu malli kyseisten suffiksien historiasta. Tätä silmälläpitäen käydään kriittisesti läpi aikaisemmassa tutkimuksessa esitetyt käsitykset saamen johtimista sekä niitä äänteellisesti ja semanttisesti muistuttavista johtimista mordvassa (ersä -kado-, -gado-) ja vepsässä ja lyydissä (-gande-, -škande- ~ -gade-, -škade-). Johdinten välille on esitetty useankinlaisia mahdollisia vastine- tai lainasuhteita. Artikkelissa kuitenkin esitetään, että saamen -goahti-johdin ei ole sukua muille uralilaisten kielten suffikseille, vaan johdin on affiksoitunut itsenäisestä verbistä (pohjoissaamen boahtit ’tulla’). Johtimeen liittyvä -š-elementti puolestaan selittyy jäänteeksi toisesta johtimesta, joka edelleen esiintyy itsenäisenä -ahtja-inkoatiivijohtimena eteläsaamesta luulajansaameen. The purpose of this article is twofold: first, to give an overview of the morphological and areal variation of the Saami deverbal inchoative suffixes (North Saami -goahti- and -šgoahti-), and second, to give an updated account of the history of said suffixes. To achieve the latter, a critical survey is made of previous literature dealing with these Saami suffixes as well as the phonetically and semantically similar derivational suffixes in Mordvin (Erzya -kado-, -gado-) and in Veps and Ludic (-gande-, -škande- ~ -gade-, -škade-). Several kinds of etymological cognate or loan relations between these suffixes have been posited. In the present paper, however, it is argued that the Saami -goahti- suffix is not related to other Uralic suffixes, but instead results from the affixation of an independent verb (North Saami boahtit ‘to come’). The -š- element attaching to the suffix is explained as a remnant of another derivational suffix still found as an independent inchoative marker -ahtja- present from South Saami up to Lule Saami. ...