| Summary: | Maahanmuuttajien poliittista osallistumista käsittelevää tutkimustietoa on Euroopassa vielä hyvin vähän. Perinteisesti maahanmuuttajat on nähty poliittisesti passiivisina, kun taas tässä tutkimuksessa maahanmuuttajat nähdään aktiivisina poliittisina toimijoina. Tutkimuksessa tarkastellaan Helsingin vuoden 2017 kuntavaalien maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita ja näiden ehdokkaiden kysyntää ja tarjontaa. Maahanmuuttajataustaisiksi ehdokkaiksi luokiteltiin ehdokkaat, joiden äidinkieli oli jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Tutkimusongelmassa mainitulla kysynnällä viitataan ehdokkaiden vaalimenestykseen ja tarjonnalla ehdokkaiden omiin demografisiin ja sosioekonomisiin ominaisuuksiin, sekä arvomaailmaan ja aiempaan poliittiseen toimintaan. Tutkimuksen tarjontapuolen aineistona ovat oikeusministeriön kaikilta ehdokkailta keräämät tulostietojen yhteydessä olevat ehdokastiedot ja myös Ylen ja Helsingin Sanomien vaalikoneprofiilien vaalikonevastaukset. Tarjontapuolen analyysi tapahtui vertailevan asetelman kautta, jossa verrattiin maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita kantaväestön ehdokkaisiin ja kaikkiin valittuihin ehdokkaisiin. Kysyntäpuolen aineistona hyödynnettiin paikkatieto- ja tilastoaineistoa, joka yhdistää Helsingin äänestysaluekohtaiset vaalitulokset kaupungin osa-alueiden väestötietoihin. Maantieteellisessä ydinkannatusalueita koskevassa analyysissä maahanmuuttajataustaisten ehdokkaiden alueellisia kannatusosuuksia tarkasteltiin puoluekohtaisesti, mikä mahdollisti puolueiden maahanmuuttajaehdokkaiden kannatusalueiden vertailun. Tämän lisäksi käytettiin lineaarista regressioanalyysiä, jonka tuloksia peilattiin vaalimaantieteen puolella sovellettuun maantieteellisesti painotettuun regressioanalyysiin. Maantieteellisesti painotetun regressioanalyysin avulla löydettiin myös maahanmuuttajaehdokkaiden ja heidän puolueidensa kannatusta selittävät alueelliset tekijät ja näiden tekijöiden alueelliset vaihtelut. Keskeisinä tarjontaa koskevina tutkimustuloksina huomattiin, että maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita oli eniten vasemmistopuolueilla (vasemmistoliitto, vihreät ja SDP). Maahanmuuttajataustaisten ehdokkaiden sosioekonominen asema oli samalla tasolla kantaväestön ehdokkaiden kanssa, mikä osoittaa usean maahanmuuttajataustaisen ehdokkaan olevan oman viiteryhmänsä sisällä korkeassa sosioekonomisessa asemassa. Lisäksi havaittiin, että maahanmuuttajataustaiset ehdokkaat tekivät vaalikoneprofiileja huomattavasti heikommin kuin kantaväestön ehdokkaat, mihin yksi mahdollinen selitys on, että puolueet ovat nimittäneet osan maahanmuuttajaehdokkaista vain ehdokaslistoja diversifioidakseen. Kysyntäpuolen tarkastelussa ilmeni, että puolueiden maahanmuuttajataustaiset ehdokkaat saivat puolueesta riippuen ääniä joko puolueen ydinkannatusalueilla (etenkin vihreät ja SDP) tai alueilla, joissa puolue menestyi heikosti (kokoomus). Regressiomalleissa maahanmuuttajataustaisten ehdokkaiden alueellista ääniosuutta kasvattivat kaikista eniten alueen afrikkalaistaustaisen väestön osuus. Lokaalissa regressiomallissa kyseisen muuttujan vaikutus voimistui moninkertaiseksi Itä-Helsingissä, mikä voidaan tulkita erinäisten ulkomaalaistaustaisten ryhmien mahdollisena kohonneena mobilisaationa eli nousseena äänestysaktiivisuutena Itä-Helsingin alueilla. Tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa Suomessa asuvien maahanmuuttajataustaisten ehdokkaiden vaalimenestystä tarkastellaan ja selitetään. Tulevan tutkimuksen tulisi keskittyä tässä tutkimuksessa tehtyihin poikkeuksellisiin havaintoihin Helsingin maahanmuuttajaehdokkaista ja heidän kannatuksestaan, sillä näiden ehdokkaiden poliittinen merkitys tulee lähitulevaisuudessa kasvamaan ulkomaalaisväestön kasvaessa ja toisen sukupolven maahanmuuttajien tullessa äänestysikään. At this point, there is still very little European research regarding immigrants’ political participation. Traditionally, immigrants have been perceived as a politically passive group, whereas in this paper, immigrants are seen as politically active agents. In this research, the supply and demand of immigrant-background candidates in the 2017 Helsinki municipal elections is examined. To be classified as an immigrant-background candidate, a candidate’s mother tongue was required to be other than Finnish, Swedish or Sami. In terms of this paper, supply is referred to as political candidates’ demographical, socio-economical characteristics, values and previous political engagements; on the other hand, demand for the candidates is interpreted through the electoral success of these candidates in 2017 Helsinki municipal elections. Data for inspecting the supply-side of candidates was comprised from Ministry of Justice’s election results data set and Yle’s and Helsingin Sanomat’s voting advice applications. Immigrant-background candidates were analyzed through comparison to native Finnish candidates and all the elected candidates with multitude of factors. As data for demand-side analysis, I used geospatial and statistical data, which were created by merging electoral results of Helsinki’s voting districts to the city districts’ population information. In the geographical core support district analysis, immigrant-background candidates’ vote shares were analyzed party-wise, which allowed the comparison of immigrant-background candidates’ success from one party to another. Additionally, linear regression was employed and its results contrasted to geographically weighted regression’s results. Geographically weighted regression was utilized to find geographical patterns with explanatory factors of immigrant-background candidates’ and their parties’ electoral support. Supply-side analysis’ main research findings were following: leftist parties (Left Alliance, SDP, the Greens) mobilized more immigrant-background candidates. Socio-economic status of immigrant-background candidates was found to be similar to the native Finnish candidates’ position which suggests that many immigrant-background candidates were in high socio-economical position relative to their referential groups. More so, immigrant-background candidates participated less in creating their profiles in the voting advice applications, to which one possible explanation could be that parties nominated some immigrant-background candidates merely to diversify their candidate lists. Demand-side analysis revealed that the support for immigrant-background candidates is either strongly connected to their parties’ district-wise support, which is the case for the Greens’ and SDP, where immigrant-background candidates’ vote share was high along their parties’, or conversely, immigrant-background candidates’ vote shares were maximized in districts that were not party’s core support districts, as it was in the case of the National Coalition Party. In the regression models, one detects that the immigrant-background candidates’ district vote shares increased in districts with a large proportional African-background population. In the local regression model, the variable in question became more influential in East Helsinki, which can be interpreted as a possible higher rate of mobilization, i.e. turnout, of some ethnic groups of immigrant-background voters. This is the first study to research immigrant-background candidates’ electoral success in Finland. The future research should focus on this paper’s observations on immigrant-background candidates and their electoral support, because the political influence of these candidates is ought to increase due to increasing immigrant population and the second generation of immigrants reaching the voting age.
|
|---|