Arktisen vuoristotundran pensastumisen vaikutus ympäröivään kasvillisuuteen ja maaperän kosteus -ja lämpötilaoloihin

Arktiselle alueelle kohdistuu ilmaston lämmetessä huomattava sopeutumispaine ja viileissä ilmastoissa keskeinen kasvillisuuden vaste on ikivihreiden pensasmaisten lajien levinneisyysalueen kasvu. Pensaiden määrän ennustetaan lisääntyvän 50 % vuoteen 2050 mennessä ja vaikuttavan siten huomattavasti a...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Lindholm, Meri
Other Authors: Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Geotieteiden ja maantieteen laitos, University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geosciences and Geography, Helsingfors universitet, Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten, Institutionen för geovetenskaper och geografi
Format: Master Thesis
Language:Finnish
Published: Helsingin yliopisto 2018
Subjects:
Online Access:http://hdl.handle.net/10138/273555
Description
Summary:Arktiselle alueelle kohdistuu ilmaston lämmetessä huomattava sopeutumispaine ja viileissä ilmastoissa keskeinen kasvillisuuden vaste on ikivihreiden pensasmaisten lajien levinneisyysalueen kasvu. Pensaiden määrän ennustetaan lisääntyvän 50 % vuoteen 2050 mennessä ja vaikuttavan siten huomattavasti abioottiseen ympäristöön, kuten maaperän lämpötilaan, kosteuteen sekä bioottiseen ympäristöön kasvillisuuden vuorovaikutusten kautta. Maaperän kosteus ja lämpötila ovat keskeisiä ekosysteemin biologisia prosesseja sääteleviä tekijöitä, jotka vaikuttavat esimerkiksi kasvillisuuteen, hiilen kiertoon ja ikiroudan paksuuteen. Pensastumisen aiheuttamien laajojen vuorovaikutussuhteiden muutosten vuoksi ilmiön tarkempi tunteminen on keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen vaikutusten ennustamisessa. Vaikutuksia maaperän lämpötilaan on tutkittu kohtuullisen paljon suurten pensaiden osalta, mutta topografialtaan ja kosteusolosuhteiltaan voimakkaasti vaihtelevassa maisemassa matalien pensaiden eli varpujen vaikutus tunnetaan huonosti. Lisäksi maaperän kosteutta ei ole pensastumisen yhteydessä tutkittu kattavasti ja tulokset vaihtelevat merkittävästi eri tutkimusten välillä. The Arctic ecosystems are facing pressure to adapt to a changing climate. In these low-energy systems, the abundance of shrubs has increased in response to the climatic changes. Shrubification is predicted to increase the amount of shrubs c. 50 % by 2050. This will affect both the abiotic and biotic environment through changes in soil moisture and temperature as well ashorizontal interactions in vegetation. Soil moisture and temperature are important drivers in various ecosystem processes, as they affect e.g. plant species distribution, cardon cycling and permafrost thaw. Due to the complex and vast environmental impacts, shrubification should be taken into consideration in climate change predictions of the Arctic nature. The link between shrubs and soil temperature has been studied on areas with tall shrubs. The impact of low and prostrate shrubs on soil ...