”Suurvaltojen valitseman turvallisuuspolitiikan keskeisiin ainesosiin pienillä mailla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa” : Novaja Zemljan ydinkokeet Suomen ulkopolitiikassa 1990–1993

• Main Author: Räty, Johanna
• Other Authors: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomi
• Format: Master Thesis
• Language: Finnish
• Published: Helsingin yliopisto 2018
• Subjects: Novaja Zemlja; ydinkokeet; aseidenriisuntapolitiikka; Poliittinen historia; Political History; Politisk historia; Arktis*
• Online Access: http://hdl.handle.net/10138/235946

Tutkielmassa selvitetään, kuinka Suomi reagoi Neuvostoliiton suunnitelmiin siirtää kaikki ydinkokeensa Suomen lähialueella sijainneelle Novaja Zemljan koealueelle sekä alueella lokakuussa 1990 tehtyyn ydinkokeeseen. Keskeinen kysymys on, kuinka Suomi pyrki vaikuttamaan Neuvostoliiton ja sittemmin Venäjän politiikkaan kysymyksessä, joka liittyi voimakkaasti suurvaltojen etuihin. Aineiston mahdollistamissa rajoissa selvitetään myös, millaisten käsitysten ja näkemysten pohjalta Suomen politiikka muotoutui. Tarkoituksena on tätä kautta selvittää, millä tavoin Suomen ulkopolitiikka ja sen käytännön toteutus muuttuivat kylmän sodan loppuvuosina ja Neuvostoliiton hajotessa. Lisäksi pohditaan, kuinka Suomen lähialueen turvallisuuskysymyksiä hahmotettiin uudelleen 1990-luvun alun muuttuvassa tilanteessa. Vaikka Novaja Zemljan ydinkokeiden vastustusta perusteltiin kokeiden mahdollisilla ympäristövaikutuksilla, tutkielmassa ydinkokeiden siirtäminen Suomen lähialueelle ymmärretään ensisijaisesti turvallisuus- ja aseidenriisuntapoliittisena kysymyksenä. Suomen toimintaa Novaja Zemljan kysymyksessä tarkastellaan Suomen ulkopolitiikan sekä sen alaan kuuluvan aseidenriisuntapolitiikan näkökulmasta. Samalla kysymys liittyy Suomen kansainvälisen aseman ja turvallisuusympäristön muutokseen sekä lähialuetta koskeneiden uusien uhkakuvien nousuun ulkopolitiikan asialistalle. Tutkielman primääriaineisto on peräisin ulkoministeriön arkistosta. Aineiston tarkastelu on rajattu vuosiin 1990–1993, sillä Neuvostoliiton suunnitelmat Novaja Zemljan suhteen nousivat Suomen ulkopolitiikan asialistalle vuoden 1990 alussa, ja kysymyksen käsittely keskittyi vuosiin 1990–1992. Aineistosta käy ilmi, että Novaja Zemljan ydinkoekysymys nousi pohjoismaisen yhteistyön piiriin Suomen aloitteesta: Suomi ehdotti Pohjoismaille yhteistä kannanottoa ja vaikutti aktiivisesti Pohjoismaiden yhteisen toimintalinjan muotoutumiseen. Pohjoismaiden kannanotoissa korostettiin ydinkokeista haavoittuvalle arktiselle ympäristölle aiheutuvaa vaaraa, vaikka alan ...