Poronlihan tuotantoketju Suomessa : Vertikaalisen koordinaation näkökulma

• Main Author: Ikonen, Jaakko
• Other Authors: Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Taloustieteen laitos, University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Economics and Management, Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Institutionen för ekonomi
• Format: Master Thesis
• Language: Finnish
• Published: Helsingin yliopisto 2017
• Subjects: poronliha; tuotantoketju; vertikaalinen koordinaatio; SCP-paradigma; tapaustutkimus; Maatalousekonomia; Agricultural Economics; Lantbruksekonomi; Jota; Nona; Suomalainen; Poronhoito
• Online Access: http://hdl.handle.net/10138/228422

Poronhoito on perinteinen suomalainen elinkeinonmuoto, jota harjoitetaan Pohjois-Suomessa. Poronhoitoa saa harjoittaa elinkei-nona maantieteellisesti määritetyllä poronhoitoalueella. Poronhoitoalue käsittää 36 % Suomen pinta-alasta. Poronhoito tähtää elinkeinona ennen kaikkea poronlihan tuotantoon ja myyntiin. Poronlihaa tuotetaan vuosittain noin 2 milj. kg ja kokonaislihan-kulutuksesta Suomessa poronlihan osuus on noin 0,7 % per vuosi. Poronlihan tuotannossa erityispiirteenä on sesonkiluonteisuus. Porotaloudessa teurastusaika ajoittuu loppusyksyyn, jolloin valtaosa vuotuisesta lihantuotannosta virtaa markkinoille. Poronhoi-toon elinkeinona kuuluu olennaisena osana myöskin paliskuntajärjestelmä. Poronhoitoalue on jaettu 54 paliskuntaan ja jokainen poromies on oman paliskuntansa osakas. Poronhoitoa harjoitetaan kollektiivisesti osana paliskuntaa. Paliskunta on verotukselli-sesti sekä hallinnollisesti yhtenäinen yksikkö, jota edustaa paliskunnan nimeämä poroisäntä. Tämän tutkielman aiheena on poronlihan tuotantoketju vertikaalisen koordinaation näkökulmasta. Varsinaiset tutkimuskysymyk-set ovat seuraavat: 1. Miten poronlihan tuotantoketju toimii tällä hetkellä? 2. Minkälaisia suhteita poronlihan tuotantoketjun eri toimijoilla on keskenään? Lähestyn tutkimuskysymyksiä tässä tutkielmassa ennen kaikkea vertikaalisen koordinaation sekä SCP-paradigman näkökulmasta. Nämä käsitteet toimivat tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä. SCP-paradigmalla voidaan tutkia ja analysoida esimerkiksi toimialan markkinarakennetta. Vertikaalisen koordinaation avulla voidaan tarkastella tuotantoketjun eri tasojen ja toimijoiden välisiä yhteistyösuhteita. Tämä tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tapaustutkimus tarkoittaa tutkimusmenetelmää, jossa tutkimus-kohdetta tarkastellaan tarkoin valitun haastattelujoukon avulla. Tässä tutkielmassa haastateltavien henkilöiden joukko käsittää 15 porotalouden asiantuntijaa poronlihan tuotantoketjun eri tasoilta. Haastattelut on toteutettu puolistrukturoitua mallia ...