Tiedonkeruun vaikutus porojen valintaan

Porotalouden kannattavuus on vähitellen laskenut. Jalostuseläinten tehokkaampi valinta on kestävä keino parantaa porotalouden tuottoa pysyvästi. Poronomistajat valitsevat jalostus-yksilöt perimätietoon ja kokemukseen perustuen. Valintaa voi tehostaa porojen yksilö-kohtaisellatiedonkeruulla, merkitse...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Riipi, Heini
Other Authors: Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Maataloustieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences, Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Institutionen för lantsbruksvetenskaper
Format: Master Thesis
Language:Finnish
Published: Helsingfors universitet 2017
Subjects:
Online Access:http://hdl.handle.net/10138/193733
_version_ 1821693246044110848
author Riipi, Heini
author2 Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Maataloustieteiden laitos
University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences
Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Institutionen för lantsbruksvetenskaper
author_facet Riipi, Heini
author_sort Riipi, Heini
collection HELDA – University of Helsinki Open Repository
description Porotalouden kannattavuus on vähitellen laskenut. Jalostuseläinten tehokkaampi valinta on kestävä keino parantaa porotalouden tuottoa pysyvästi. Poronomistajat valitsevat jalostus-yksilöt perimätietoon ja kokemukseen perustuen. Valintaa voi tehostaa porojen yksilö-kohtaisellatiedonkeruulla, merkitsemisellä ja sukulaistiedoilla. Jalostusarvon varmuus ja valinnan tulos riippuu eläimistä saatavien omien tuloksien ja sukulaistietojen määrästä. Valintateho arvioitiin sukulaistietoja hyväksikäyttävän valintaindeksin arvostelu-varmuudella. Sukulaisuusindeksi laajennettiin yli sukupolvien ulottuvan sukulaistiedon hyödyntämiseen, jolloin se lähestyi BLUP-menetelmää. Menetelmällä pystyttiin vertaamaan tapauksia, joissa vaatimella oli vaihteleva määrä vasoja, hirvasta paritettiin eri vaadinmäärillä ja ominaisuuden periytymisaste vaihteli. BLUP-approksimaatiolla pystyttiin arvioimaan myös toisen korreloituneen ominaisuuden vaikutus. Tulokset laskettiin R-ohjelmalla. Vaatimen jälkeläismääräksi oletettiin 2–5 vasaa, ja hirvaan parituskumppanien määräksi 10–50 vaadinta. Sukulaistieto parantaa merkittävästi valinnan arvosteluvarmuutta. Vasan emän ja isän tunnistamisesta saatava hyöty oli suurin matalilla periytymisasteilla. Pelkästään emien tunnistamisesta saatavilla tiedoilla oli sukulaisuusindeksillä vasoista tehtävän valinnan arvosteluvarmuus 3–20% suurempi kuin vasan fenotyyppiin perustuva arvosteluvarmuus. Kun myös isät tunnetaan, niin arvosteluvarmuus oli jopa 40% suurempi. Kun sukulaisuusindeksi laajennettiin BLUP:ksi, emien tiedoilla saatu arvosteluvarmuus nousi 20–30% ja lisättynä isien tiedoilla yli kaksinkertainen fenotyyppiseen valintaan verrattuna. Toinen korreloitunut ominaisuus ei sanottavasti parantanut arvosteluvarmuutta. Käytetyt sukulaisuusindeksipohjaiset menetelmät antavat hyvän kuvan valinnan arvosteluvarmuuden nykytilasta ja siitä kuinka sukulaistiedot parantavat sitä. Erityisesti vasojen isien tunnistaminen kasvattaa valinnan arvosteluvarmuutta. Profitability of reindeer husbandry is gradually ...
format Master Thesis
genre reindeer husbandry
genre_facet reindeer husbandry
geographic Keino
Kuvan
geographic_facet Keino
Kuvan
id ftunivhelsihelda:oai:helda.helsinki.fi:10138/193733
institution Open Polar
language Finnish
long_lat ENVELOPE(18.933,18.933,67.233,67.233)
ENVELOPE(14.580,14.580,67.389,67.389)
op_collection_id ftunivhelsihelda
op_relation URN:NBN:fi:hulib-201706154901
http://hdl.handle.net/10138/193733
publishDate 2017
publisher Helsingfors universitet
record_format openpolar
spelling ftunivhelsihelda:oai:helda.helsinki.fi:10138/193733 2025-01-17T00:28:47+00:00 Tiedonkeruun vaikutus porojen valintaan Riipi, Heini Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Maataloustieteiden laitos University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Institutionen för lantsbruksvetenskaper 2017 application/pdf http://hdl.handle.net/10138/193733 fin fin Helsingfors universitet University of Helsinki Helsingin yliopisto URN:NBN:fi:hulib-201706154901 http://hdl.handle.net/10138/193733 BLUP kotieläinjalostus poro valinta arvosteluvarmuus sukulaistieto Husdjursvetenskap Animal Science Kotieläintiede pro gradu-avhandlingar pro gradu -tutkielmat master's thesis 2017 ftunivhelsihelda 2023-07-28T06:13:41Z Porotalouden kannattavuus on vähitellen laskenut. Jalostuseläinten tehokkaampi valinta on kestävä keino parantaa porotalouden tuottoa pysyvästi. Poronomistajat valitsevat jalostus-yksilöt perimätietoon ja kokemukseen perustuen. Valintaa voi tehostaa porojen yksilö-kohtaisellatiedonkeruulla, merkitsemisellä ja sukulaistiedoilla. Jalostusarvon varmuus ja valinnan tulos riippuu eläimistä saatavien omien tuloksien ja sukulaistietojen määrästä. Valintateho arvioitiin sukulaistietoja hyväksikäyttävän valintaindeksin arvostelu-varmuudella. Sukulaisuusindeksi laajennettiin yli sukupolvien ulottuvan sukulaistiedon hyödyntämiseen, jolloin se lähestyi BLUP-menetelmää. Menetelmällä pystyttiin vertaamaan tapauksia, joissa vaatimella oli vaihteleva määrä vasoja, hirvasta paritettiin eri vaadinmäärillä ja ominaisuuden periytymisaste vaihteli. BLUP-approksimaatiolla pystyttiin arvioimaan myös toisen korreloituneen ominaisuuden vaikutus. Tulokset laskettiin R-ohjelmalla. Vaatimen jälkeläismääräksi oletettiin 2–5 vasaa, ja hirvaan parituskumppanien määräksi 10–50 vaadinta. Sukulaistieto parantaa merkittävästi valinnan arvosteluvarmuutta. Vasan emän ja isän tunnistamisesta saatava hyöty oli suurin matalilla periytymisasteilla. Pelkästään emien tunnistamisesta saatavilla tiedoilla oli sukulaisuusindeksillä vasoista tehtävän valinnan arvosteluvarmuus 3–20% suurempi kuin vasan fenotyyppiin perustuva arvosteluvarmuus. Kun myös isät tunnetaan, niin arvosteluvarmuus oli jopa 40% suurempi. Kun sukulaisuusindeksi laajennettiin BLUP:ksi, emien tiedoilla saatu arvosteluvarmuus nousi 20–30% ja lisättynä isien tiedoilla yli kaksinkertainen fenotyyppiseen valintaan verrattuna. Toinen korreloitunut ominaisuus ei sanottavasti parantanut arvosteluvarmuutta. Käytetyt sukulaisuusindeksipohjaiset menetelmät antavat hyvän kuvan valinnan arvosteluvarmuuden nykytilasta ja siitä kuinka sukulaistiedot parantavat sitä. Erityisesti vasojen isien tunnistaminen kasvattaa valinnan arvosteluvarmuutta. Profitability of reindeer husbandry is gradually ... Master Thesis reindeer husbandry HELDA – University of Helsinki Open Repository Keino ENVELOPE(18.933,18.933,67.233,67.233) Kuvan ENVELOPE(14.580,14.580,67.389,67.389)
spellingShingle BLUP
kotieläinjalostus
poro
valinta
arvosteluvarmuus
sukulaistieto
Husdjursvetenskap
Animal Science
Kotieläintiede
Riipi, Heini
Tiedonkeruun vaikutus porojen valintaan
title Tiedonkeruun vaikutus porojen valintaan
title_full Tiedonkeruun vaikutus porojen valintaan
title_fullStr Tiedonkeruun vaikutus porojen valintaan
title_full_unstemmed Tiedonkeruun vaikutus porojen valintaan
title_short Tiedonkeruun vaikutus porojen valintaan
title_sort tiedonkeruun vaikutus porojen valintaan
topic BLUP
kotieläinjalostus
poro
valinta
arvosteluvarmuus
sukulaistieto
Husdjursvetenskap
Animal Science
Kotieläintiede
topic_facet BLUP
kotieläinjalostus
poro
valinta
arvosteluvarmuus
sukulaistieto
Husdjursvetenskap
Animal Science
Kotieläintiede
url http://hdl.handle.net/10138/193733