Tiedonkeruun vaikutus porojen valintaan

Porotalouden kannattavuus on vähitellen laskenut. Jalostuseläinten tehokkaampi valinta on kestävä keino parantaa porotalouden tuottoa pysyvästi. Poronomistajat valitsevat jalostus-yksilöt perimätietoon ja kokemukseen perustuen. Valintaa voi tehostaa porojen yksilö-kohtaisellatiedonkeruulla, merkitse...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Riipi, Heini
Other Authors: Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Maataloustieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences, Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Institutionen för lantsbruksvetenskaper
Format: Master Thesis
Language:Finnish
Published: Helsingfors universitet 2017
Subjects:
Online Access:http://hdl.handle.net/10138/193733
Description
Summary:Porotalouden kannattavuus on vähitellen laskenut. Jalostuseläinten tehokkaampi valinta on kestävä keino parantaa porotalouden tuottoa pysyvästi. Poronomistajat valitsevat jalostus-yksilöt perimätietoon ja kokemukseen perustuen. Valintaa voi tehostaa porojen yksilö-kohtaisellatiedonkeruulla, merkitsemisellä ja sukulaistiedoilla. Jalostusarvon varmuus ja valinnan tulos riippuu eläimistä saatavien omien tuloksien ja sukulaistietojen määrästä. Valintateho arvioitiin sukulaistietoja hyväksikäyttävän valintaindeksin arvostelu-varmuudella. Sukulaisuusindeksi laajennettiin yli sukupolvien ulottuvan sukulaistiedon hyödyntämiseen, jolloin se lähestyi BLUP-menetelmää. Menetelmällä pystyttiin vertaamaan tapauksia, joissa vaatimella oli vaihteleva määrä vasoja, hirvasta paritettiin eri vaadinmäärillä ja ominaisuuden periytymisaste vaihteli. BLUP-approksimaatiolla pystyttiin arvioimaan myös toisen korreloituneen ominaisuuden vaikutus. Tulokset laskettiin R-ohjelmalla. Vaatimen jälkeläismääräksi oletettiin 2–5 vasaa, ja hirvaan parituskumppanien määräksi 10–50 vaadinta. Sukulaistieto parantaa merkittävästi valinnan arvosteluvarmuutta. Vasan emän ja isän tunnistamisesta saatava hyöty oli suurin matalilla periytymisasteilla. Pelkästään emien tunnistamisesta saatavilla tiedoilla oli sukulaisuusindeksillä vasoista tehtävän valinnan arvosteluvarmuus 3–20% suurempi kuin vasan fenotyyppiin perustuva arvosteluvarmuus. Kun myös isät tunnetaan, niin arvosteluvarmuus oli jopa 40% suurempi. Kun sukulaisuusindeksi laajennettiin BLUP:ksi, emien tiedoilla saatu arvosteluvarmuus nousi 20–30% ja lisättynä isien tiedoilla yli kaksinkertainen fenotyyppiseen valintaan verrattuna. Toinen korreloitunut ominaisuus ei sanottavasti parantanut arvosteluvarmuutta. Käytetyt sukulaisuusindeksipohjaiset menetelmät antavat hyvän kuvan valinnan arvosteluvarmuuden nykytilasta ja siitä kuinka sukulaistiedot parantavat sitä. Erityisesti vasojen isien tunnistaminen kasvattaa valinnan arvosteluvarmuutta. Profitability of reindeer husbandry is gradually ...