| Summary: | Tourism, and especially nature-based tourism, is one of the most rapidly growing industries in the world. In Finland major attractions of nature-based tourism are different kinds of protected areas, such as national parks. Previously tourism has been shown to cause wide array of vegetational changes, deterioration of soil and acculumulation of rubbish in the camp sites of national park. In this Master's thesis impacts of tourism on mammalian populations in the camp sites were studied for the first time. The aim was to study whether mammals are capable of exploiting human caused resources, like supplemental food and hiding places in the camp sites. In addition, possible impacts of nature-based tourism on sex-ratio, maturation, breeding success, morphological measures as well as changes in parasite prevalences and intensities of small mammals were studied. Also, possible changes in densities in different biotopes were studied. Finally, possible changes in population densities were tried to explain by vegetational changes and accumulation of rubbish in the camp sites. Mammal densities were censused from one hectare study plot by two different methods in twenty different camp sites and equivalent control areas in the Pallas-Yllästunturi national park, NW Finnish Lapland. Censuses were replicated in two consecutive years in 2005 and in 2006. Snow-track censuses were carried out in order to monitor larger mammals. They were done using line method in one day period in yearly spring. Snap-trapping censuses were carried out in order to monitor smaller mammals, as voles and shrews. They were done using small-quadrat method in two 15-day periods, one in yearly summer and one in yearly fall. Five small-quadrats (15 x 15 metres) were situated in each study area. Study plots were situated in the camp sites so that the most intensively trampled area (immediate vicinity of hut or camping area) was in the middle of study plot. Control areas were selected from similar biotopes to the camp sites, some 500 to 1000 metres away. Trapped small mammals were checked for ordinary measures, sexed, weighed and then dissected for internal parasites. Main result was that tourism had a significant impact on higher mammal densities in the camp sites irrespective of study method. Densities of grouse, which served as a control species, were not affected by tourism. Densities of none of the 13 species studied were negatively affected by tourism. Densities of some species, as the fox Vulpes vulpes, the arctic hare Lepus timidus and small mammals in general, were especially positively affected by tourism. Changes in density were the most evident in mountain heaths, mountain birch forests or other low-productivity biotopes. In addition, sex-ratio in the camp sites was male-biased in spring and female-biased in fall. That is most probably due to greater movements of male individuals in the spring and greater need for energy due to pregnancy in females in the fall. In fall breeding success of small mammals were greater in the camp sites. That partly reflected in the lower proportion of mature individuals in fall. Larger proportion of small mammals was mature in the camp sites in spring than in fall. Camp sites may offer more favourable conditions for maturation in the spring. Tourism did not have clear unidirectional impact on body weight or length of small mammals in the camp sites. Neither parasite prevalences nor intensities were affected by tourism. Higher mammal densities in the camp sites were not explainable by any available data. In this Master's thesis it was shown for first time that mammals can benefit from tourism in the camp sites. In addition, tourism had a clear impact on reproductive biology of small mammals. These observed changes are most likely due to better exploitable resources as additional food or hiding places in the camp sites, but this connection was not proved. Of course, tourism may have different impacts on endangered species or on a different visitor pressure. Nevertheless, these results are important in the regional scale and can be used e.g. in the assessment of tourism impact in the Finnish national parks. They may also serve as a fruitful start for this kind of tourism impact study on mammals. Matkailu, ja etenkin luontomatkailu, on yksi maailman nopeimmin kasvavista elinkeinoista. Suomessa luontomatkailun kohteita ovat ensisijaisesti erilaiset suojelualueet, kuten kansallispuistot. Taukopaikoilla matkailun on aikaisemmin osoitettu aiheuttavan kasvillisuusmuutoksia, maaperän kulumista ja roskaantumista. Tässä pro gradu -työssä selvitettiin ensimmäisen kerran luontomatkailun vaikutusta nisäkäspopulaatioihin ja etenkin niiden tiheyksiin. Työssä selvitettiin, pystyvätkö nisäkkäät hyödyntämään matkailun tuomia lisäresursseja, kuten ravintoa tai suojapaikkoja, kansallispuiston taukopaikoilla. Lisäksi selvitettiin, vaikuttaako matkailu piennisäkkäiden sukupuolisuhteeseen, lisääntymistilaan ja -menestykseen tai ruumiinmittoihin. Lisäksi tutkittiin, millä biotoopeilla mahdollinen muutos olisi havaittavissa selkeimmin. Lisäksi tarkasteltiin piennisäkkäiden yleisimpien loisten prevalenssien ja tiheyksien mahdollisia muutoksia. Lopuksi mahdollisia tiheysmuutoksia taukopaikoilla pyrittiin selittämään matkailun kulutusmuutoksilla, kuten roskaantumisella ja heinittymisellä. Nisäkästiheydet laskettiin kahdella eri menetelmällä Pallas-Yllästunturin kansallispuiston 20 taukopaikalta ja näitä vastaavilta kontrollialueilta. Tutkimus toistettiin vuosina 2005 ja 2006. Lumijälkilaskennat suoritettiin suurempien nisäkkäiden laskemiseksi yhden päivän aikana linjalaskentamenetelmällä kevättalvisin. Piennisäkäspyynti tehtiin käyttäen pienruutumenetelmää kaksiviikkoisina jaksoina kesäisin ja syksyisin. Laskennat ja pyynnit suoritettiin hehtaarin kokoisilta tutkimusruuduilta. Neliön muotoiset tutkimusruudut sijoitettiin taukopaikoille niin, että kulunein alue (autiotupa tai muu rakennelma) osui ruudun keskelle. Kontrollialueet sijaitsivat 500 - 1000 metrin päässä taukopaikoilta niitä vastaavilla biotoopeilla. Tutkimuksen päätulos oli, että matkailu aiheutti korkeampia nisäkästiheyksiä kansallispuiston taukopaikoilla tutkimusmenetelmästä riippumatta. Mukana olleen kanalinnun, riekon, tiheys ei eronnut taukopaikkojen ja kontrollialueiden välillä. Yksikään tutkitusta 13 lajista ei kärsinyt matkailun vaikutuksesta. Erityisesti matkailusta hyötyivät piennisäkkäät sekä kettu ja metsäjänis. Lumijälkilaskennoissa tiheyserojen muutokset näkyivät selvimmin tunturikoivikoissa ja -kankailla, piennisäkäspyynneissä puolestaan tunturikankailla sekä kuivilla kankailla. Lisäksi taukopaikoilla havaittiin olevan kesäisin runsaammin piennisäkkäiden koirasyksilöitä ja syksyisin naarasyksilöitä. Tämä johtunee kesällä koiraiden reviirikäyttäytymiseen liittyvästä suuremmasta liikkuvuudesta ja syksyllä naaraiden lisääntymisen aiheuttamasta suuremmasta energiantarpeesta. Matkailu vaikutti myös piennisäkkäiden sukupuolikypsyyden saavuttamiseen (maturoitumiseen): kesäisin taukopaikoilla oli enemmän ja syksyllä vähemmän matuureja yksilöitä. Lisäksi syksyisin taukopaikkojen naarasmyyrien jälkeläismäärät olivat suuremmat taukopaikoilla kuin kontrollialueilla. Kesäisin taukopaikkojen resurssit edistivät piennisäkkäiden maturoitumista. Syksyllä parempi lisääntymismenestys näkyi korkeampina piennisäkästiheyksinä, mikä esti nuorien ikäluokkien maturoitumista. Matkailulla ei ollut yhdenmukaista vaikutusta piennisäkkäiden ruumiinmittoihin. Myöskään loisprevalenssit eivätkä -tiheydet eronneet taukopaikkojen ja kontrollialueiden välillä. Selvästi havaittua taukopaikkojen nisäkästiheyksien muutosta ei pystytty selittämään matkailun kulutusmuutoksilla. Tässä pro gradu -työssä osoitettiin ensimmäisen kerran, että matkailun kulutusvaikutuksesta voi olla hyötyä nisäkäs- tai laajemmin eläinpopulaatioille. Lisäksi matkailu vaikutti piennisäkkäiden sukupuolijakaumaan ja lisääntymisbiologiaan. Matkailun hyöty nisäkäspopulaatioiden kannalta ei ole silti yleistettävissä, sillä matkailusta kärsiviä lajeja on varmasti olemassa. Tällaisia riskilajeja ovat esimerkiksi tutkimusalueella tavattava tunturisopuli ja suurpedot. Lisäksi tulokset voisivat olla erilaiset eri kasvillisuusvyöhykkeillä ja matkailijamäärillä. Tutkimusalueen mittakaava on myös yleistämisen kannalta liian pieni. Silti tulokset ovat alueellisesti merkittäviä, ja niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnittelussa. Tulokset ovat päänavaus tämänlaisessa matkailuvaikutuksen tutkimuksessa nisäkkäillä.
|
|---|