| Summary: | Tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, miten metsänomistajan taustatekijät ja tämän omistaman metsätilakokonaisuuden piirteet vaikuttavat metsätaloudelliseen aktiivisuuteen. Tutkimuksessa hyödynnetiin Metsäkeskuksen toimittamaa tietokanta-aineistoa, josta rajattiin tarkasteluun kaikki ne metsänomistajat, jotka olivat omistaneet metsätilansa yli 10 vuotta. Nämä metsänomistajat luokiteltiin kahteen aktiivisuusluokkaan. Hiljaisiksi metsänomistajiksi nimettyyn aktiivisuusluokkaan luokitellut eivät olleet tehneet metsänkäyttöilmoitusta eivätkä hakeneet kestävän metsänhoidon Kemera-tukea yli 10 vuoteen. Aktiivisiksi metsänomistajiksi nimettyyn aktiivisuusluokkaan luokiteltujen tuli täyttää vähintään yksi tai molemmat edeltävistä kriteereistä. Ennakko-oletusten mukaisesti metsänomistajan aktiivisuuden taustalla havaittiin olevan monia eri tekijöitä. Hiljaisten metsänomistajien havaittiin olevan aktiivisia useammin naisia ja keski-iältään vanhempia. Hiljaiset metsänomistajat omistivat keskimäärin vähemmän erillisiä metsäkiinteistöjä ja huomattavasti pienemmän pinta-alan. Tietokanta-aineistoon sovitettujen logististen regressiomallien perusteella hiljaisuuden todennäköisyys laski kiinteistöjen lukumäärän ja pinta-alan kasvaessa. Sijainnin suuralueista Pohjois-Suomessa sijaitsevat metsätilakokonaisuudet tulivat muilla suuralueilla sijaitsevia todennäköisemmin määritellyksi hiljaisiksi. Yhdenkään aineistoon sovitetun regressiomallin perusteella metsätilan hallinta-aika ei vaikuttanut aktiivisuuteen eikä sukupuoli muuta kuin yhdessä mallissa, joka oli vastoin ennakko oletuksia. This research focused on how the forest owners’ background and the characteristics of the forest property owned by he/she affect the owners’ activeness in the management of his/her forest property. Finnish Forest Centre (Suomen metsäkeskus) provided the data for the research. This data included only the forest owners who had owned their property for over 10 years. These owners were divided into two groups. The first group, which was named quiet forest owners, included the owners who had not sold wood or had not applied for forest improvement subsidies during the past 10 years. The second group, which was named active forest owners, included the owners who had either sold wood or applied for forest improvement subsidies or done both during the past 10 years. In accordance with the presupposition, the main conclusion was that the reasons for inactiveness are numerous. In any case, owners in the quiet group were more often women and had a higher average age compared to the owners in the active group. In addition, a quiet owner owned on average less forest properties and a smaller average acreage. According to the three distinct logistic regression models, which were fitted to the data, the probability of the forest owner’s quietness decreased as the number of properties and acreage he/she owned increased. Forest properties located in Northern-Finland were more probably categorized as quiet than those located in other parts of the country. The models also indicated that the length of the ownership or the sex of the owner were insignificant in determining the probability of quietness. Although the sex of the owner was significant in only one of the three models.
|
|---|