Millaista on petoyhdyshenkilöiden ilves- ja susihavainnointi? : Kansalaisyhteistyö Suomen suurpetoseurannan perustana

• Main Author: Hytönen, Annaleena
• Other Authors: Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Metsätieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences, Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Institutionen för skogsvetenskaper
• Format: Master Thesis
• Language: Finnish
• Published: Helsingfors universitet 2016
• Subjects: ilvesseuranta; kansalaisyhteistyö; petoyhdyshenkilö; susiseuranta; suurpetoseuranta; TASSU-järjestelmä; Skogsekologi; Forest Ecology; Metsäekologia; Suomalainen; Ilves; susi
• Online Access: http://hdl.handle.net/10138/163677

Suomalainen suurpetoseuranta perustuu pääosin vapaaehtoisten metsästäjien harjoittamaan petoyhdyshenkilötoimintaan. Siinä vapaaehtoiset paikallisen riistanhoitoyhdistyksensä valtuuttamat metsästäjätaustaiset petoyhdyshenkilöt tekevät ja tarkastavat alueellaan suurpetohavaintoja läpi vuoden. Petoyhdyshenkilöt välittävät havaintoaineiston viranomaisten ja tutkijoiden hyödynnettäväksi nykyään pääosin internet-pohjaisen TASSU-järjestelmän kautta, joka otettiin käyttöön vuonna 2009. Järjestelyä, jossa vapaaehtoinen on mukana tiedon tuotannossa tieteellisiin ja hallinnollisiin tarpeisiin, kutsutaan kansalaisyhteistyöksi. Petoyhdyshenkilötoiminnasta ei ole julkaistu lainkaan tutkimuksia. Toiminnan merkittävyys suurpetotutkimuksen ja kannanhoidon kannalta on kuitenkin niin suuri, että petoyhdyshenkilötoiminnan luonteen selvittäminen ja petohavainnointiin mahdollisesti vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen on tärkeää. Tässä tutkimuksessa selvitin, millaista petoyhdyshenkilöiden tekemä ilves- ja susihavainnointi on. Käsittelin tutkimusaihetta kolmen osakysymyksen kautta 1) millainen oli petoyhdyshenkilöiden kirjausaktiivisuus, 2) miten petoyhdyshenkilöiden ilves- ja susihavainnointi ajallisesti rytmittyi sekä 3) millaista tietoa petoyhdyshenkilöt välittivät lisätietokirjauksissaan. Tutkimusaineisto koostui susi- ja ilveshavaintotiedoista viideltä talvikaudelta (2001‒02, 2005‒06, 2010‒11, 2011‒12 ja 2012‒13). Vertasin keskenään eri talvikausien havaintoaineistoa, suden ja ilveksen havaintoaineistoa sekä TASSU-järjestelmän aikaista (2010‒11, 2011‒12 and 2012‒13) ja sitä edeltävän ajan (2001‒02 and 2005‒06) aineistoa. Tarkastelin petoyhdyshenkilötoimintaa myös kansalaisyhteistyön näkökulmasta – millaista tiedeharrastusta tai luonnontutkijuutta petoyhdyshenkilöt lisätietokirjauksillaan ilmentävät? Suurin osa kirjauksia tehneistä petoyhdyshenkilöistä teki havaintoja yhteensä kahtena talvikautena viidestä tarkastellusta – vain harva kirjasi havaintoja kaikkina tarkasteluajanjakson talvikausina. Ilvesten ja susien havainnointi ...