Variation of Consonant Mutation in Nivkh

Nivhin kieli on Venäjän Kaukoidässä puhuttava isolaattikieli. Kieli on vakavasti uhanalainen, eikä se enää siirry lapsille. Arviot nykyisestä puhujamäärästä vaihtelevat joistakin kymmenistä satoihin. Tutkielmassa kartoitettiin nivhin kielelle ominaista alkukonsonanttien alternaatiota (Consonant Muta...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Luukkonen, Juha
Other Authors: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Nykykielten laitos, University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Modern Languages, Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för moderna språk
Format: Master Thesis
Language:English
Published: Helsingin yliopisto 2016
Subjects:
Online Access:http://hdl.handle.net/10138/161596
Description
Summary:Nivhin kieli on Venäjän Kaukoidässä puhuttava isolaattikieli. Kieli on vakavasti uhanalainen, eikä se enää siirry lapsille. Arviot nykyisestä puhujamäärästä vaihtelevat joistakin kymmenistä satoihin. Tutkielmassa kartoitettiin nivhin kielelle ominaista alkukonsonanttien alternaatiota (Consonant Mutation) ja siinä esiintyvää vaihtelua. Alternaatio tapahtuu samapaikkaisten klusiilien ja frikatiivien välillä, esim. cus pəɲx ’lihakeitto’ mutta cʰo vəɲx ’kalakeitto’. Fonologisen ympäristön lisäksi alternaatio vaatii tietyn morfosyntaktisen kontekstin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alternaation säännönmukaisuutta nykyisten nivhin puhujien kielessä. Omien kenttätyöhavaintojeni perusteella oli syytä epäillä, että nykyisillä puhujilla alternaatiot eivät toteudu yhtä johdonmukaisesti kuin kirjallisuudessa on tavallisesti esitetty. Tukea tälle hypoteesille oli löydettävissä kelttiläisten kielten vastaavankaltaisissa alternaatioissa havaitusta kehityksestä kielen käytön vähentyessä. Lisäksi oli ennalta tiedossa, että resonanttien jälkeisessä ympäristössäalternaatiossa on runsaasti vaihtelua. Aineistona oli kahdeksan vuosina 2002–2013 ilmestynyttä Sound Materials of the Nivkh Language -sarjan julkaisua, jotka sisälsivät yhteensä noin viisi ja puoli tuntia nivhinkielisiä keskusteluja transkriptioineen. Näistä poimittiin kaikkiaan yli 2 300 konsonanttialternaatiokontekstia, jotka tallennettiin tietokantaan laajempaa tarkastelua varten. Alternaation toteutumista vertailtiin puhujakohtaisesti, erilaisissa syntaktisissa rakenteissa ja eri äänteiden välillä. Tutkimus vahvistaa resonanttien jälkeisen alternaation heikon ennustettavuuden. Muissa tapauksissa yleisten sääntöjen vastaisia muotoja oli vajaat 7 prosenttia, joista osalle löytyi mahdollisia selittäviä tekijöitä, kuten leksikaalisia poikkeuksia. Vaille selitystä tapauksista jäivät sen verran harvat, että niiden osalta pienessä, normittamattomassa kielessä esiintyvää luontaista variaatiota voidaan pitää todennäköisempänä selittävänä tekijänä kuin kielen attritiota, ...