| Summary: | The aim of this study is to review hide watching and to find out what type of people are interested and why they are interested in this activity. In hide watching luring the animals into sight is based on feeding. The activity is especially focused on brown bear, but also on wolf and wolverine. The study uses a dualistic approach, where authenticity and otherness play an important part when considering tourism. Also the shift from the fordist tourist, who favors mass tourism, to the post-fordist tourist who values the experience and the foreignness of it is remarkable in this context. When talking about authenticity in tourist space it is also important to pay attention to notion of staged authenticity. Hide watching is relatively new product in Finland and thus there have been only few studies on the topic. However, the popularity of this activity is increasing and therefore knowing the product, the customers and their motivations to participate is important in developing the industry in the future. In this study we focus on Kuhmo and Suomussalmi, located in Kainuu region. Mixed methods were used as is typical in case studies. The questionnaires directed to the customers represent the quantitative methods and the interviews with the entrepreneurs represent the qualitative methods. The questionnaires were sent to six service providers. Total of 121 usable questionnaires were returned and the response rate was 28.8 percent. The interviews were made with five of the hide watching entrepreneurs and with the sixth entrepreneur a smaller e-mail survey was made because of mismatched schedules. Most of the respondents, 53.7 percent, were foreigners, primarily from the UK and Sweden, with the remaining 46.3 percent being Finnish. The typical hide tourist is a Western European, aged between 30 to 60 years and has a higher education, often arriving to the destination with friends or a partner. Especially foreign customers have visited commercial, natural area wildlife watching destinations all over the world already before coming to Finland. The most important motives to participate in hide watching are to see animals in their natural habitat and to get good nature photographs of the animals. Most of the customers think of hide watching as an authentic, natural and a memorable experience. All of the service providers consider the watching situation to be as authentic as it can be in the given conditions. The features of the post-fordist tourist are quite well fulfilled as hide tourist are more experienced, independent and flexible compared to the fordist tourist. Also the values of the hide tourist are closer to the post-fordist tourist with high appreciation of nature and the search for the authentic and real. Most of the customers live in large cities which supports the argument about experiencing the other: nature periphery serves as a refuge from the stress and noise of the city. Many customers have visited wildlife destinations all around the world and next they want to see something new, like a brown bear. Hence Finland's periphery rises to wildlife tourist's consciousness as an excellent place to see this exotic animal. The authenticity of hide watching is partly contrived, because there are elements such as the hide and food that do not belong to the area naturally. However, these are essential for the tourist activity. Some service providers have improving elements concealed from the tourist view such as a boardwalk for guiding the animals into better sighting places. This can be considered as staged authenticity. On the other hand, compared to many other tourist activities, hide watching can be said to be relatively authentic. Tutkimuksen tarkoitus on tehdä tilannekatsaus siitä, mitä piilokojukatselu on, ketä se houkuttelee ja mikä siinä houkuttelee. Piilokojukatselussa petoeläinten houkutteleminen näkö- ja valokuvausetäisyydelle perustuu ruokintaan. Toiminta keskittyy erityisesti ruskeakarhuun, mutta myös suteen sekä ahmaan. Tutkimus perustuu dualistiseen ajattelutapaan, jossa toiseuden ja autenttisuuden merkitys matkailussa korostuvat. Tätä tukee myös käsitys nykyajan post-fordistisesta turistista, jolle matkailukokemuksen elämyksellisyys ja erilaisuus ovat merkittävämmässä asemassa kuin aiemmin tyypilliselle, massaturismia suosivalle fordistiselle turistille. Lisäksi turismin autenttisuudesta puhuttaessa tärkeään osaan nousee autenttisuuden lavastaminen. Piilokojukatselu on Suomessa verrattain uusi tuote ja täten sitä on tutkittu melko vähän. Toiminta on kasvattanut suosiotaan kiihtyvällä tahdilla ja näin ollen tuotteen, asiakkaiden sekä osallistumisen motiivien tunteminen on tärkeää, jotta toimintaa voidaan kehittää paremmaksi. Tutkimus keskittyy Kainuun maakunnassa sijaitseviin Kuhmoon ja Suomussalmeen. Tutkimuksessa yhdistettiin erilaisia metodeja tapaustutkimukselle ominaisella tavalla. Kvantitatiivista menetelmää edustivat asiakkaille suunnatut kyselylomakkeet ja kvalitatiivista menetelmää yrittäjien haastattelut. Kyselylomakkeita lähetettiin kuuteen yritykseen. Käyttökelpoisia vastauksia saatiin 121 kappaletta ja vastausprosentiksi muodostui 28,8. Haastattelut toteutettiin viiden yrityksen kanssa, ja yhden yrityksen haastattelu korvattiin pienimuotoisella sähköpostikyselyllä aikataulujen yhteensopimattomuuden vuoksi. Kyselyyn vastanneista 46,3 prosenttia oli suomalaisia ja 53,7 prosenttia ulkomaalaisia, pääasiassa brittiläisiä ja ruotsalaisia. Tyypillinen piilokojuasiakas on länsieurooppalainen, 30–60 -vuotias, vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, joka saapuu kohteeseen ystäviensä tai kumppaninsa kanssa. Erityisesti ulkomaalaisilla on jo ennestään paljon kokemusta kaupallisista, luonnonympäristössä sijaitsevista eläinkatselukohteista eri puolilta maailmaa. Tärkeimmät motiivit osallistua piilokojukatseluun ovat eläinten näkeminen niiden luonnollisessa ympäristössä sekä hyvien luontokuvien saaminen. Valtaosa asiakkaista pitää katselukokemusta aitona, luonnollisena sekä elämyksellisenä. Palveluntarjoajista kaikki pitävät katselutilannetta niin aitona kuin se vain voi Suomen olosuhteissa olla. Post-fordistisen turistin ominaisuudet täyttyvät melko hyvin piilokojukatselijoiden ollessa kokeneempia, itsenäisempiä sekä joustavampia verrattuna fordistiseen turistiin. Myös arvomaailmaltaan piilokojukatselija on lähempänä post-fordistista turistia muun muassa ympäristötietoisuuden ja aitouden arvostamisen osalta. Suurin osa asiakkaista asuu suuremmissa kaupungeissa, mikä tukee väitettä toiseuden kokemisen tavoittelusta: luonnon periferia toimii pakopaikkana kaupunkien kiireestä ja melusta. Monet asiakkaista ovat matkustelleet wildlife-kohteissa ympäri maailmaa ja seuraavaksi halutaan nähdä jotain uutta, esimerkiksi karhu. Näin ollen Suomen periferia nouseekin wildlife-matkaajan maailmankartalle otollisena paikkana nähdä kyseinen eksoottinen eläin. Piilokojutoiminnan autenttisuus on osaltaan teeskenneltyä, koska alueella on sinne kuulumattomia elementtejä, kuten katselukoju sekä ruokaa. Nämä kuitenkin ovat välttämättömiä turismitoiminnan edellytyksiä. Joissakin yrityksissä voidaan puhua lavastetusta autenttisuudesta, koska asiakkaalta piilotetuilla elementeillä, kuten karhujen liikettä ohjaavilla pitkospuilla, parannetaan kokemuksen laatua. Toisaalta verrattuna moneen muuhun turismitoimintaan, piilokojukatselun voidaan sanoa olevan verrattain aitoa.
|
|---|