Suomen arktisuus geopoliittisena konstruktiona

Kiinnostus arktista aluetta kohtaan on kasvanut läpi 2000-luvun eikä tälle innostukselle näy loppua ilmaston lämpenemisen mahdollistaessa ihmistoiminnan kasvun alueella. Etenkin luonnonvarat kiinnostavat monia toimijoita. Suomellakin on suuria intressejä arktisen alueella. Tässä pro gradu -tutkielma...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Repo, Jasmin
Other Authors: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomi
Format: Master Thesis
Language:Finnish
Published: Helsingfors universitet 2015
Subjects:
Online Access:http://hdl.handle.net/10138/153086
Description
Summary:Kiinnostus arktista aluetta kohtaan on kasvanut läpi 2000-luvun eikä tälle innostukselle näy loppua ilmaston lämpenemisen mahdollistaessa ihmistoiminnan kasvun alueella. Etenkin luonnonvarat kiinnostavat monia toimijoita. Suomellakin on suuria intressejä arktisen alueella. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan, millainen geopoliittinen konstruktio Suomen arktisuus on, miten tätä arktisuutta on tuotettu 2010-luvun taitteessa ja mitä Suomelle merkitsee olla arktinen valtio. Tarkastelun kohteena ovat poliittisten päättäjien esittämät käsitykset Suomen arktisuudesta. Tutkimuksen lähtökohtana on kriittisen geopolitiikan näkemys maantieteestä poliittisena ja sosiaalisesti tuotettuna konseptina. Suomalaispäättäjien näkemyksiä tarkastellaan tässä tutkielmassa pääasiassa virallisten asiakirjojen, eduskunnan pöytäkirjojen sekä ministerien, presidenttien ja muiden merkittävien poliittisten toimijoiden puheiden kautta. Erityisen tärkeitä asiapapereita ovat Suomen 2010-luvun alussa julkaisemat kaksi arktista strategiaa, jotka ovat kattavia, hallitusten allekirjoittamia konkreettisia tavoitteita ja arvoja selventäviä dokumentteja, joiden on tarkoitus ohjata maiden arktisia politiikkoja. Aineistoa analysoidaan rajan ja tilan käsitteiden avulla tekstuaalisesti ja lähdekriittisesti. Huomattavaa kuitenkin on, että tämä tutkimus rajaa ulkopuolelleen paljon muuta aineistoa, kuten median, jonka kautta ja piirissä tällaista Suomen geopoliittista asemointia tehdään ja viestitään ulospäin. Aineiston perusteella käy ilmi, että Suomen arktisuuden geopoliittinen konstruktio rakentuu neljänlaisista ymmärrystavoista: Suomen maantieteellisestä asemasta arktisena maana, Suomen arktisesta erityisosaamisesta, Suomen osallistumisesta alueen instituutioiden luomiseen sekä Suomen historiaan ja kulttuuriin perustuvista arktisista erityispiirteistä. Luonnontieteellisten perusteluiden painoarvo on tärkeä, mutta erityisesti juuri poliittiset ja kulttuuriset määritelmät hahmottavat selkeimmin näkemystä koko Suomesta arktisena maana. Nämä tekijät ...