Valkoposkihanhien ruokailuekologia ja hanhien vaikutus laitumiin

• Main Author: Leppänen, Maarit
• Other Authors: Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Metsätieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences, Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Institutionen för skogsvetenskaper
• Format: Master Thesis
• Language: Finnish
• Published: Helsingfors universitet 2014
• Subjects: Branta leucopsis; valkoposkihanhi; valppaus; kasvillisuusmuutokset; Skogsekologi; Forest Ecology; Metsäekologia
• Online Access: http://hdl.handle.net/10138/136085

Valkoposkihanhet (Branta leucopsis) ovat suhteellisen tuore tulokas Suomen linnustoon. Kesällä hanhet poikasineen viihtyvät merenrantanurmilla. Suuret hanhiparvet kilpailevat nurmien käytöstä kaupunkilaisten kanssa ja aggressiivisesti poikasiaan puolustavat emot ja hanhien ulosteet koetaan nurmilla ongelmaksi. Koska valkoposkihanhi on rauhoitettu, on sen häätäminen hankalaa. Jotta ongelmaan voitaisiin tehokkaammin puuttua, on ymmärrettävä hanhien ruokailukäyttäytymistä, sekä vaikutusta nurmiin paremmin. Tutkimukset hanhien ruokailun vaikutuksesta nurmialueiden kuntoon ja kasvilajivalikoimaan kaupunkiympäristössä puuttuvat. Lisäksi hanhien käyttäytymistä koskevat tutkimukset urbaanissa ympäristössä ovat tähän saakka käsitelleet enimmäkseen hanhien karkottamiseen liittyviä seikkoja. Jotta hanhien ruokailua epätoivotuilla alueilla voitaisiin hallita, on tärkeää tietää miten hanhien ruokailu muuttaa kasvillisuutta, ja miten hanhet käyttäytyvät ruokaillessaan epätoivotuilla alueilla. Työssäni tutkin valkoposkihanhiemojen valppauteen vaikuttavia tekijöitä. Toisena työn osa-alueena käsiteltiin valkoposkihanhien laidunnuksen mahdollisia vaikutuksia rantanurmikoiden kuntoon sekä lajikoostumukseen. Aineisto kerättiin hanhien runsaasti laiduntamilta kohteilta Helsingissä ja Espoossa ja se analysoitiin soveltuvin menetelmin. Kasvillisuusruuduilta saatujen tulosten perusteella kokonaispeittävyys parani neljällä kohteella kuudesta. Nurmen laatu parani kolmella kohteella kuudesta ja nurmen peittävyys lisääntyi neljällä kohteella. Erityisen kiinnostuksen kohteena olivat hanhikkien (Potentilla sp.) sekä niittyhumalan (Prunella vulgaris) peittävyydet. Vuoden 2011 ruuduilla havaittiin hanhikkien peittävyyden eroavan merkitsevästi neljällä kohteella. Vuoden 2013 ruuduilla peittävyyden ero oli merkittävä vain yhdellä kohteella. Laidunnettujen ja laiduntamattomien kohteiden yleisimpiä kasvilajeja katsottaessa havaittiin, että laidunnetuilla alueilla esiintyi yleensä yksi tai muutama valtalaji, kun taas muiden lajien peittävyys jäi ...