Ilmastodiskurssi Venäjän arktisella alueella
Artikkelissa tarkastellaan, voisivatko vuonna 2016 Jamalin niemimaalla luoteis-Siperiassa ilmenneet pernaruttotapaukset haastaa Venäjällä vallitsevaa diskurssia, jossa mahdollisesti pernaruton ilmenemisen taustalla oleva ilmastonmuutoksen ongelma sivuutetaan. Artikkelissa pohditaan, miten mahdolline...
| Published in: | Idäntutkimus |
|---|---|
| Main Author: | |
| Format: | Article in Journal/Newspaper |
| Language: | Finnish |
| Published: |
Venäjän ja Idäntutkimuksen seura (VIETS)
2020
|
| Subjects: | |
| Online Access: | https://journal.fi/idantutkimus/article/view/99238 https://doi.org/10.33345/idantutkimus.99238 |
| Summary: | Artikkelissa tarkastellaan, voisivatko vuonna 2016 Jamalin niemimaalla luoteis-Siperiassa ilmenneet pernaruttotapaukset haastaa Venäjällä vallitsevaa diskurssia, jossa mahdollisesti pernaruton ilmenemisen taustalla oleva ilmastonmuutoksen ongelma sivuutetaan. Artikkelissa pohditaan, miten mahdollinen haaste vallitsevalle diskurssille ilmenisi. Tutkimus perustuu rajattuun otokseen kansallisen ja paikallisen tason mediasisältöjä, joissa pernarutto liitettiin ilmastonmuutokseen. Analyysi hyödyntää poststrukturalistisen diskurssiteorian oletuksia sekä dislokaation ja diskursiivisen logiikan käsitteitä ja kohdistuu talouskehityksen ja ympäristön muutoksen suhteeseen alueella, joka on yhtä aikaa keskeinen Venäjän fossiilitaloudelle sekä haavoittuva ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Tulokset osoittavat esteitä ja mahdollisuuksia ilmasto-oikeudenmukaisuuden toteutumiselle tässä viitekehyksessä. Poststructuralist discourse on climate justice in the Russian North This study uses the case of the 2016 anthrax outbreak on the Yamal peninsula in north-western Siberia to discuss whether and how the incident could challenge the dominant discourse in Russia that neglects the problem of climate change – a potential cause of the outbreak. The study draws on a small sample of media materials that linked the incident to climate change on the national and regional levels. The analysis follows the premises of poststructuralist discourse theory and the concepts of dislocation and discursive logics to unpack the intricate relationships between the issues of economic development and environmental change in a region that is at once central to Russia’s fossil fuel economy and most vulnerable to the effects of climate change. The results point to the obstacles and opportunities for climate justice discourse in this context. |
|---|