The Skolt Saami village meeting system in the middle of changes

• Published in: Ennen ja nyt: Historian tietosanomat
• Main Author: Tanhua, Sonja
• Format: Article in Journal/Newspaper
• Language: Finnish
• Published: Agricola -Suomen humanistiverkko; Historiallinen Yhdistys ry; Suomen Historiallinen Seura ry; Turun Historiallinen Yhdistys ry; Schuman-seura 2020
• Subjects: skolt saami; village meeting; administration; traditional decision making; siida; history; kolttasaamelaiset; kyläkokous; hallinto; perinteinen päätöksenteko; historia; saami
• Online Access: https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/89201; https://doi.org/10.37449/ennenjanyt.89201

A special feature of the Skolt Saami community is the village meeting system. As the only Saami group in the Europe, the Skolt Saami have succeeded in maintaining their traditional form of decision-making, the village meeting system, as part of living culture and political activity. Elsewhere in Europe and the Nordic countries, similar systems lost their place at an early stage of state development while kings and the Church took control of the "wilderness" of Europe and its inhabitants. In the long history of village meeting from the late 19th century to the 1970s, three major revolutions can be seen that have influenced forms of traditional decision-making. The village meeting has been influenced by both Russian local government and Finnish administration in Petsamo era. Significant changes were also brought the development of the 1960s and ‘70s, when the village meeting became an official, state-sponsored Skolt Saami governing body alongside general Saami Delegation. It is rarely raised that the village meeting system is not a constant system but has been in ongoing interaction with the surrounding cultures and power systems. Studying these changes and interactions provides an interesting perspective on the forces and systems of power that Skolt Saami community have built their own political and social activities. Kolttasaamelaisen yhteisön erityisenä piirteenä pidetään kyläkokousjärjestelmää, joka perimätiedon mukaan on toiminut vuosisatojen ajan luottamusmiehen johdolla. Kolttasaamelaiset ovat ainoana saamelaisryhmänä Pohjoismaissa ja Euroopassa onnistuneet säilyttämään perinteisen päätöksentekomuotonsa, kyläkokousjärjestelmän, osana elävää kulttuuria ja poliittista toimintaa. Toimivaltansa ollessa laajimmillaan kyläkokoukset vastasivat päätöksenteon ja veronkannon lisäksi oikeuden jakamisesta yhteisöissään sekä toteutumisesta lievemmissä rikosasioissa. Muualla Euroopassa ja Pohjoismaissa vastaavat yhteisöjen omat oikeus- ja hallintojärjestelmät menettivät asemansa jo varhaisessa valtiokehitysvaiheessa kuninkaiden ja kirkon vallan vahvistaessa otettaan Euroopan ”erämaista” ja niiden asukkaista. Venäjän puoleisessa Lapissa perinteinen saamelainen malli säilyi pidempään. Kyläkokouksen pitkässä historiassa 1800-luvun lopulta 1970 - luvulle on nähtävissä kolme suurta murrosta, jotka ovat vaikuttaneet kolttasaamelaisten yhteisöjen toimintaan ja perinteisen päätöksenteon muotoihin. Nykyisen muotoinen kyläkokousjärjestelmä on saaneet vaikutteita sekä venäläisestä paikallishallinnosta että 1920- ja 1930-lukujen suomalaisesta hallinnosta Petsamosta. Merkittäviä muutoksia sai aikaan myös 1960- ja 1970-lukujen kehitys, jolloin kyläkokouksesta muotoutui virallinen, Suomen valtion rahoittama kolttasaamelainen hallintoelin yleissaamelaisen Saamelaisvaltuuskunnan rinnalle. Kyläkokousjärjestelmä ei ole koskaan ollut muuttumaton, stabiili järjestelmä, vaan se on ollut jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäröivien kulttuurien ja valtajärjestelmien kanssa. Muutosten ja vuorovaikutusten tutkiminen tarjoavat kiintoisan näkökulman siihen, millaisten voimien ja valtajärjestelmien ristipaineessa kolttasaamelaiset ovat rakentaneet omaa poliittista ja yhteiskunnallista toimintaansa eri aikoina. Samalla kuitenkin voidaan tarkastella mitä piirteitä kyläkokous on säilyttänyt läpi koko 1900-luvun.