Luonnonlakoissa on potentiaalia viljelyyn

Kainuussa on kehitetty lakan (Rubus chamaemorus L.) viljelyä vuodesta 1999. Osana kehitystyötäMTT Sotkamoon on kerätty laaja kokoelma lakan luonnonkantoja, joiden kasvua ja sadontuottoa onseurattu kantavalintakokeessa vuodesta 2005.Lakan viljelyn eräinä ongelmina ovat viljellyn marjan korkeat tuotan...

Full description

Bibliographic Details
Published in:Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote
Main Authors: Korpelainen, Ville, Hoppula, Kalle, Pirinen, Heli
Format: Article in Journal/Newspaper
Language:Finnish
Published: Suomen Maataloustieteellinen Seura 2008
Subjects:
Online Access:https://journal.fi/smst/article/view/76926
https://doi.org/10.33354/smst.76926
Description
Summary:Kainuussa on kehitetty lakan (Rubus chamaemorus L.) viljelyä vuodesta 1999. Osana kehitystyötäMTT Sotkamoon on kerätty laaja kokoelma lakan luonnonkantoja, joiden kasvua ja sadontuottoa onseurattu kantavalintakokeessa vuodesta 2005.Lakan viljelyn eräinä ongelmina ovat viljellyn marjan korkeat tuotantokustannukset ja erityisestimatalahko satotaso ja poiminnan kalleus (Hoppula ym. 2007). Lakan viljelyssä käytetään nykyisinpääosin norjalaisia kaksikotisia lajikkeita. Kaksikotisia lakkoja viljeltäessä pölytys ei ole aina onnistunutja sadot ovat jääneet pieniksi. Pölytykseen liittyvien ongelmien ehkäisemiseksi on lisätty kotimaisenkaksineuvoisen lajikkeen ’Nyby’ taimituotantoa. ’Nybyn’ heikkous on kuitenkin pieni marjakoko.Kantavalintakokeen tavoitteena oli vertailla suurta määrää eri alkuperää olevia lakkakantoja javalita näistä lupaavimmat kannat jatkotutkimuksiin ja edelleen valikoida viljelyyn ominaisuuksiltaannykyisiä viljelylajikkeita parempia kantoja.Koe toteutettiin kerranteettomana esivalintakokeena vuosina 2005-2007.Lakat viljeltiin puhtaassavaaleassa rahkaturpeessa maahan upotetuissa astioissa ja niistä seurattiin kasvua, kukintaa ja sadontuottoa.Kaikkiaan vertailtavana oli 79 erilaista Kainuusta kerättyä lakan luonnonkantaa ja kaksineuvoinenlajike ’Nyby’.Kokeessa oli 20 emikantaa, joiden marjakoko on nykyisiä viljelylajikkeita suurempi. Näistäkaksi kantaa oli suurisatoisia satotason ollessa yli 200 g/m2. Kahdella kannalla marjakoko oli erittäinsuuri, kannalla E9 marjan keskipaino oli 4 grammaa ja E10 jopa 5,4 grammaa. Hedekannoissa olikuusi runsaasti ja pitkään kukkivaa kantaa. Kaksineuvoisista kannoista K3 oli suurempimarjainen kuin’Nyby’ marjan keskipainon ollessa 1,6 g/kpl ja E1 oli ’Nybytä’ satoisampi.Luonnonkannoissa on potentiaalia nykyisiä viljelylajikkeita paremmiksi viljelylajikkeiksi. Kantojenvalinta vaatii kuitenkin vielä tarkempia tutkimuksia ja useamman vuoden seurannan, jotta parhaatkannat saadaan seulottua lisättäväksi viljelyyn. Parhaista kannoista on perustettu uusi valintakoeMTT Sotkamoon.