Occurrence of clubroot and Plasmodiophora brassicae Wor. races in Finland

• Published in: Agricultural and Food Science
• Main Authors: Linnasalmi, Annikki, Toiviainen, Anneli
• Format: Article in Journal/Newspaper
• Language: English
• Published: The Scientific Agricultural Society of Finland 1991
• Subjects: Norway; Iceland
• Online Access: https://journal.fi/afs/article/view/72421; https://doi.org/10.23986/afsci.72421

Examination of clubroot in cruciferous vegetables in Finland in 1974—1978 revealed the disease in 81 % of the 101 communes inspected. The disease was most common in southern and central Finland, but was also discovered in the northern parts of the region in which cruciferous crops were cultivated (66 —67° N. lat.). Clubroot was found in 65 % of the 375 plant samples collected. It occurred in 68 % of the samples of the most commonly cultivated vegetable, cabbage (56 % of the material), in 63 °Jo of the cauliflower samples (22 % of the material), in 56 % of the samples of other cole species (13 % of the material) and in 64 % of the samples of cruciferous root crops (10 % of the material). P. brassicae race determinations were performed on 90 samples. The classification system of Williams (1966) was applied. The races that were isolated were 1,2, 3,4, 6 and 7. Race 2 was by far the most common, being found in 32 communes; races 3,4, 6 and 7 were each found in 9—12 communes; race 1 only in one commune. No clear differences in the occurrence of the races in the various parts of the country could be observed. A comparison is made between Williams’ and the ECD (Buczacki et al. 1975) classification systems. In addition, the pathotypes in clubroot material from Norway and Iceland were determined. Tutkimuksessa selvitettiin möhöjuuritaudin ja Plasmodiophora brassicae Wor. patotyyppien esiintymistä ristikukkaisissa (Brassicaceae) vihanneskasveissa Suomessa v. 1974—1978. Tarkastetuista 101 kunnasta 81 %:ssa esiintyi möhöjuurta. Tauti oli yleisintä maan etelä- ja keskiosissa, mutta sitä tavattiin myös ristikukkaiskasvien viljelyalueen pohjoisosissa (66 —67° Pohj. lev.). Kertyneistä 375 kasvinaytteestä 65 % oli möhöjuurisia. Yleisimmin viljellyn kasvilajin, keräkaalin näytteistä (56 % aineistosta) 68 %, kukkakaalinäytteistä (22 % aineistosta) 63 %, muiden kaalilajien näytteistä (13 % aineistosta) 56 % ja ristikukkaisista juurikasnäytteistä (19 % aineistosta) 64 % oli möhöjuurisia. P. brassicae rotumääritykset tehtiin 90 näytteestä. Käytettiin Williamsin(1966) luokitussysteemiä. Eristetyt rodut olivat 1, 2, 3, 4, 6 ja 7. Rotu 2 oli ylivoimaisesti yleisin. Sitä tavattiin 32 kunnassa, rotuja 3,4, 6 ja 7 kutakin 9—12 kunnassa, rotua 1 vain yhdessä kunnassa. Selviä eroja rotujen esiintymisessä maan eri osissa ei voitu todeta. Suoritettiin Williamsin ja ECD (Buczacki et al. 1975) luokitussysteemien vertailu. Williamsin systeemi todettiin nopeammaksi ja luotettavammaksi kuin ECD systeemi P. brassicae patotyyppien identifioimiseksi. Patotyypit määritettiin myös Norjassa ja Islannissa kerätystä möhöjuuriaineistosta. Tutkimus on osa pohjoismaisesta möhöjuuriprojektista, NKJ-projekti 27 1974—1977: Möhöjuuren kestävyysjalostus, Plasmodiophora brassicae Wor. rodut sekä uusien torjunta-aineiden tehotutkimus.