Effects of group size and early handling on some behavioural and physiological welfare parameters in farmed blue foxes

The present study included two procedures, both aimed at improving animal welfare: early handling and changing the social conditions of the animals. Production and welfare related parameters as well as behaviour were assessed in blue fox (Alopex lagopus) cubs who were either handled or not before we...

Full description

Bibliographic Details
Published in:Agricultural and Food Science
Main Authors: AHOLA, L., HARRI, M., MONONEN, J.
Format: Article in Journal/Newspaper
Language:English
Published: The Scientific Agricultural Society of Finland 2002
Subjects:
Online Access:https://journal.fi/afs/article/view/5710
https://doi.org/10.23986/afsci.5710
Description
Summary:The present study included two procedures, both aimed at improving animal welfare: early handling and changing the social conditions of the animals. Production and welfare related parameters as well as behaviour were assessed in blue fox (Alopex lagopus) cubs who were either handled or not before weaning, and housed after weaning either in pairs or in six-animal groups. The effect of the larger group size was observed in the larger number of bite scars in the female cubs housed in six-animal groups. Furthermore, the group size seemed to affect the performance of foxes most clearly in the late autumn when intra-litter aggression was observed during the feeding test. On the other hand, early handling had only short-term positive effects on the performance of the foxes but later transpired to have a negative impact on the stress profile of these animals. Tarhattuja sinikettuja kasvatetaan vieroituksen jälkeen yleisimmin uros-naaraspareittain perinteisissä kettuhäkeissä. Kritiikki tätä kasvatustapaa kohtaan ja yleinen kiinnostus tuotantoeläinten hyvinvointiin on kuitenkin lisännyt tarvetta etsiä vaihtoehtoisia kasvatusmuotoja tarhattaville turkiseläimille. Tässä työssä selvitettiin sisarusten läsnäolon (sosiaalinen rikaste) ja varhaisen käsittelyn (eläimen pelokkuuden vähentäminen ihmisen läheisyyteen tottumisen seurauksena) vaikutusta tarhattujen sinikettupentujen hyvinvointiin. Saadut tulokset osoittivat, että sinikettujen varhaisella käsittelyllä oli vain lyhytkestoinen positiivinen vaikutus, joka näkyi kasvun parantumisena kasvukauden alussa. Myöhemmin syksyllä varhaista käsittelyä saaneiden kettujen lisämunuaisen aktiivisuus oli kuitenkin korkeampaa, eli käsitellyt ketut näyttivät kokeneen pitkäkestoista stressiä enemmän kuin käsittelemättömät ketut. Ryhmäkoko (uros-naaraspari tai ryhmä, jossa kolme urosta ja kolme naarasta) ei vaikuttanut mitattuihin fysiologisiin hyvinvointiparametreihin, vaikka ryhmänsisäistä aggressiivisuutta havaittiinkin syyskuussa suoritettujen ruokintatestien yhteydessä. Lisäksi kuuden ketun ryhmässä kasvaneilla naarasketuilla oli nahassaan enemmän puremajälkiä kuin urosveljensä kanssa kahden kasvaneilla naarasketuilla. Yhteenvetona tuloksista voidaan todeta, että sinikettupentujen kasvattaminen sosiaalista virikettä enemmän antavissa penturyhmissä voisi olla yksi vaihtoehtoinen kasvatusmuoto tarhatuille siniketuille.