Renkaita, spiraaleja ja lautanauhoja – pieniä tekstiilijäännöksiä pohjoisesta

Keminmaan Valmarinniemen noin 1100–1400-luvuille ajoittuvassa kalmistossa on säilynyt vain vähän tekstiiliä, mutta niiden joukossa on säilynyt myös muutama lautanauhan kappale. Näitä lautanauhoja ja niihin liittyviä metalliosia vertaillaan Kuolan niemimaalla sijaitsevan ja osittain saman ikäisen, no...

Full description

Bibliographic Details
Published in:Muinaistutkija
Main Author: Puolakka, Hanna-Leena
Format: Article in Journal/Newspaper
Language:Finnish
Published: Suomen arkeologinen seura ry - Arkeologiska sällskapet i Finland rf 2024
Subjects:
Online Access:https://muinaistutkija.journal.fi/article/view/138011
https://doi.org/10.61258/mt.138011
Description
Summary:Keminmaan Valmarinniemen noin 1100–1400-luvuille ajoittuvassa kalmistossa on säilynyt vain vähän tekstiiliä, mutta niiden joukossa on säilynyt myös muutama lautanauhan kappale. Näitä lautanauhoja ja niihin liittyviä metalliosia vertaillaan Kuolan niemimaalla sijaitsevan ja osittain saman ikäisen, noin 1100–1200-luvulle ajoittuvan Kuzomen II -kalmiston vastaaviin nauhoihin ja löytöihin. Molemmissa kalmistoissa lautanauhoja on käytetty vöinä, ne edustavat samaa kokoluokkaa ja molempien kalmistojen lautanauhojen kuvioille löytyy vastineita muun muassa Karjalasta ja Novgorodista. Nauhojen yhteydestä löydetyille pronssisille renkaille ja pienille spiraaleille löytyy vastineita ainakin Ravattulan Ristimäeltä, Karjalasta ja Virosta. Kalanruotokuvioisten lautanauhojen levintä vielä historiallisella ajallakin on äärimmäisen laaja ja niitä esiintyy Suomesta Karjalan kautta Baltiaan ulottuvalla alueella. Valmarinniemen ja Kuzomenin nauhat voivat olla paikallisesti tuotettuja, sillä niiden kuviot ovat helppoja kopioida ja kutoa. Toisaalta spiraalikoristellut lautanauhat voivat olla myös tuontitavaraa, sillä kevyitä ja kauniita nauhoja on ollut helppo kuljettaa ja myydä. Endast få textillämningar har bevarats i det till cirka 1100–1400-talen daterade gravfältet i Valmarinniemi, Keminmaa, men bland dessa finns ett antal brickband. Dessa brickband, och de till dem hörande metalldelarna, jämförs med motsvarande brickband och fynd från det delvis samtida, till cirka 1100–1200-talet daterade Kuzomen II-gravfältet beläget på Kolahalvön. Brickbanden har använts som bälten i bägge gravfält, de representerar samma storleksklass och det finns motsvarigheter till mönstren i brickbanden från bägge gravfält bland annat från Karelen och Novgorod. Till ringarna och de små spiralerna i brons hittade i samband med banden finns motsvarigheter från åtminstone Ristimäki, S:t Karins, Karelen och Estland. Brickbanden med fiskbensmönster har en ytterst vid utspridning ännu under historisk tid, och de påträffas från Finland via Karelen till det ...