Kohti edustuksellista harvainvaltaa? Kunnanvaltuustojen perustaminen työväestön huolenaiheena 1890–1917
Sami Suodenjoki analysoi vuosina 1890–1917 käydyn sanomalehtikeskustelun perusteella työväenliikkeen suhtautumista valtuustojärjestelmään ja sitä, miten työväenliikkeen edustajat tulkitsivat sen vaikuttavan kunnallisen päätöksenteon demokraattisuuteen. Valtuustojen perustaminen ennen vuotta 1918 näy...
Published in: | Väki Voimakas |
---|---|
Main Author: | |
Format: | Article in Journal/Newspaper |
Language: | Finnish |
Published: |
Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura
2022
|
Subjects: | |
Online Access: | https://journal.fi/vakivoimakas/article/view/121748 https://doi.org/10.55286/vv.121748 |
Summary: | Sami Suodenjoki analysoi vuosina 1890–1917 käydyn sanomalehtikeskustelun perusteella työväenliikkeen suhtautumista valtuustojärjestelmään ja sitä, miten työväenliikkeen edustajat tulkitsivat sen vaikuttavan kunnallisen päätöksenteon demokraattisuuteen. Valtuustojen perustaminen ennen vuotta 1918 näyttäytyy enemmänkin pyrkimyksenä tehostaa laajentuvaa hallintoa kuin demokratisoida kunnallista päätöksentekoa. Porvarillisten piirien into valtuustojen perustamiseen näkyi käänteisenä vaikutuksena työväenlehdistössä. Valtuustojärjestelmän koettiin keskittävän valtaa manttaalimiehille ja sitä kautta heikentävän työväen vaikutusmahdollisuuksia. Valtuustojärjestelmässä työväestö ei voinut käyttää joukkovoimaa kuntakokouksien tapaan. Työväenlehtien kirjoituksissa kansanvaltaisuus tulkittiin yksipuolisesti työväen vaikutusvallan näkökulmasta. Tästä johtuen ne eivät juurikaan ottaneet huomioon valtuustojärjestelmän vaikutuksia alueellisen tasa-arvon laajentumiseen. |
---|