Kohti edustuksellista harvainvaltaa? Kunnanvaltuustojen perustaminen työväestön huolenaiheena 1890–1917

Sami Suodenjoki analysoi vuosina 1890–1917 käydyn sanomalehtikeskustelun perusteella työväenliikkeen suhtautumista valtuustojärjestelmään ja sitä, miten työväenliikkeen edustajat tulkitsivat sen vaikuttavan kunnallisen päätöksenteon demokraattisuuteen. Valtuustojen perustaminen ennen vuotta 1918 näy...

Full description

Bibliographic Details
Published in:Väki Voimakas
Main Author: Suodenjoki, Sami
Format: Article in Journal/Newspaper
Language:Finnish
Published: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura 2022
Subjects:
Online Access:https://journal.fi/vakivoimakas/article/view/121748
https://doi.org/10.55286/vv.121748
Description
Summary:Sami Suodenjoki analysoi vuosina 1890–1917 käydyn sanomalehtikeskustelun perusteella työväenliikkeen suhtautumista valtuustojärjestelmään ja sitä, miten työväenliikkeen edustajat tulkitsivat sen vaikuttavan kunnallisen päätöksenteon demokraattisuuteen. Valtuustojen perustaminen ennen vuotta 1918 näyttäytyy enemmänkin pyrkimyksenä tehostaa laajentuvaa hallintoa kuin demokratisoida kunnallista päätöksentekoa. Porvarillisten piirien into valtuustojen perustamiseen näkyi käänteisenä vaikutuksena työväenlehdistössä. Valtuustojärjestelmän koettiin keskittävän valtaa manttaalimiehille ja sitä kautta heikentävän työväen vaikutusmahdollisuuksia. Valtuustojärjestelmässä työväestö ei voinut käyttää joukkovoimaa kuntakokouksien tapaan. Työväenlehtien kirjoituksissa kansanvaltaisuus tulkittiin yksipuolisesti työväen vaikutusvallan näkökulmasta. Tästä johtuen ne eivät juurikaan ottaneet huomioon valtuustojärjestelmän vaikutuksia alueellisen tasa-arvon laajentumiseen.