| Summary: | In this article we examine the construction of worldview education in the Finnish National Core Curriculum for Early Childhood Education (2018) and local early childhood education curricula from municipalities in Northern Finland. We analyze worldview education through Biesta’s three educational purposes: socialization, qualification and subjectification. We deepen our approach to subjectification through Levinas’ philosophy placing an emphasis on encountering otherness. Worldview education enables processes of ethical subjectification, where the being of the growing subject is called into question in the encountering of diversity of worldviews. We analyze the curricula of worldview education from this theoretical standpoint using discourse analysis. We ask what kind of layers of meaning construct worldview education in the national core curriculum for early childhood education and care and in local curricula of 18 municipalities in Northern Finland. Through our research data worldview education is pictured as heterogeneous and diverse, which guides early childhood educators to implement worldview education through three different orientations: 1. Celebrations and events, 2. Interaction between different stakeholders, 3. Interactions between the children and the educator. Textual analysis demonstrated how the usage of concepts related to worldview in the curricula produces diverse discursive forms on worldviews: discourse of diversity, discourse of othering as well as discourse of child’s worldview. Artikkelissa tutkimme katsomuskasvatuksen rakentumista valtakunnallisissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2018) ja paikallisissa pohjoissuomalaisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Analysoimme katsomuskasvatuksen toteutumista Biestan erittelemien kasvatuksen kolmen päätehtävän sosialisaation, kvalifikaation sekä subjektifikaation kannalta. Subjektifikaation käsitettä syvennämme Levinasin filosofian näkökulmasta toiseuden kohtaamista painottaen. Katsomuskasvatus mahdollistaa eettisen subjektifikaation prosesseja, joissa kasvavan subjektin olemus kyseenalaistuu monikatsomuksellisissa kohtaamisissa. Tästä teoreettisesta näkökulmasta analysoimme katsomuskasvatusta linjaavia varhaiskasvatussuunnitelmia diskurssianalyyttisin keinoin. Kysymme, millaisista merkityskerroksista katsomuskasvatus rakentuu Valtakunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa sekä 17 pohjoissuomalaisen kunnan paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Katsomuskasvatus näyttäytyy tutkimusaineistossa heterogeenisenä sekä monimerkityksisenä kasvatuksellisena toimintana, joka ohjaa katsomuskasvatusta kolmen toteutusluokan kautta: 1. Juhlina ja tapahtumina, 2. Eri toimijoiden välisenä yhteistyönä 3. Lasten ja kasvattajan välisenä vuorovaikutuksena. Tekstuaalinen analyysi puolestaan osoittaa, että katsomuskäsitteistön käyttö varhaiskasvatussuunnitelmissa tuottaa moninaista puhetta katsomuksista: moninaisuuteen kietoutuvaa risteytynyt katsomus -puhetta, katsomuksista vieraannuttavaa toiseutettu katsomus -puhetta sekä lapsen katsomuksellista identiteettiä vahvistavaa lapsen katsomus -puhetta.
|
|---|