| Summary: | This doctoral dissertation studies the use of the public participation geographic information system (PPGIS) in land use planning and decision-making in sparsely populated Northern regions. The main research question is: What types of practices and knowledge does PPGIS bring to public participation in land use planning in Northern regions? Sparsely populated Northern regions pose a specific challenge for planning. In those regions, land ownership by the state or the municipality is general and there are many different interests by locals and non-locals in the same regions. The reconciliation of different land uses is essential because of the many interests (e.g., tourism, nature conservation, mining, forestry, indigenous people, interests of locals and non-locals, recreation and reindeer herding). The different roles of the information, land use and the development of the participation and interaction in land use planning are in focus. The relevant question is who and which interests lead land use planning and decisions. In this research, the participation in land use planning processes in sparsely populated Northern regions has been examined and participation possibilities have been developed with a mixed method approach. Both qualitative and quantitative methods have been used in the data collection and analysis. The best practices of the use of PPGIS have been studied as well as the novelty of the PPGIS knowledge. The implementation of PPGIS data in decision making, one of the biggest challenges in the field of PPGIS research, has also been examined. The approach of the research is empirical. The research is a case study and three different sets of data have been collected from Finnish Lapland, sparsely populated regions, from 2015 - 2019. This research used electronic and paper PPGIS, interviews and studying reports and documents. The data is qualitative, quantitative and spatial, and was analyzed with the principles of theory driven content analysis and GIS analyzing methods (theme maps). The results show that the maintenance and development of the participation possibilities in land use planning are an important part of democratic society. It is essential to maintain discussion, debate, criticism and right of appeal. In the Northern regions with many land use interests, there is no one right way to involve people. The participation is context sensitive; the involvement process and involvement groups need to be estimated in every situation, place and context. PPGIS has the possibility to improve interaction in sparsely populated regions. The benefits of PPGIS appeared strongly for different data, for example, visually and presenting data on the map in the spatial mode, the possibility to virtually and remotely collect information from a big audience (both locals and non-locals) and the possibility to handle and combine a large amount of digitalized, spatial data. Increasing trust and transparency between different groups were remarkable issues as well. In sparsely populated regions, the fear of stigma is important to take into account when people participate. Thus, PPGIS can encourage people to participate in the land use planning processes due to its characteristics of maintaining anonymity. It is essential that PPGIS method is used for the real, and even acute, land use needs and thus, motivating respondents to answer is easier and the likelihood of the results being used increases. If the use of the PPGIS method is not strongly linked to the planning process, the results might be of little consequence. Hence, it is recommended that the use of PPGIS is connected with the planning process and in the early phases. The interest of the organizational managers toward the PPGIS method is essential so that the benefits would be as strong as possible. The PPGIS method cannot replace other participation methods, but it is good to view as one tool in participation and collecting social spatial data. When the PPGIS method is used, it is important to be critical because the tool is often a commercial product and there is a risk that the needs of the user are not responded to, for example, with the technical characteristics. Making an internet-based PPGIS survey is relatively easy, but it is relevant to use sufficiently deep analysis after gathering the data, for example, with GIS analyzing methods. Systematic storing of PPGIS data in the IT-system of the organization is crucial so that the information is subsequently easy to access. Keywords PPGIS, land use planning, participation, reconciliation of land use interests, sparsely populated Northern areas Tämä väitöskirja tutkii osallistavan paikkatiedon (PPGIS) käyttöä maankäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla. Päätutkimuskysymys on: Minkälaisia käytäntöjä ja tietoa osallistava paikkatieto tuo julkiseen osallistamiseen maankäytön suunnittelussa pohjoisilla alueilla? Pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla on erityispiirteitä, jotka tuovat haasteita maankäytön suunnitteluun. Maat ovat yleensä valtion tai kunnan omistuksessa, ja alueisiin kohdistuu monia paikallisten ja ulkopaikkakuntalaisten intressejä. Erilaisten maankäyttömuotojen (esimerkiksi matkailu, luonnonsuojelu, kaivostoiminta, metsätalous, alkuperäiskansat, virkistyskäyttö, paikallisten ja ulkopaikkakuntalaisten näkemykset sekä poronhoito) yhteensovittaminen on välttämätöntä. Keskiössä ovat erilaisen tiedon, maankäytön suunnittelun sekä osallisuuden ja vuorovaikutuksen merkitykset ja roolit. Keskeinen kysymys on, ketkä ja mitkä intressit johtavat maankäytön suunnittelua ja päätöksiä. Tässä tutkimuksessa tarkastelun kohteena on ollut osallistaminen maankäytön suunnittelun prosesseissa harvaan asutuilla pohjoisilla alueilla. Osallistumismahdollisuuksia on pyritty kehittämään monimenetelmällisen tutkimuksen kautta. Aineiston keräämisessä ja analysoinnissa on käytetty sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä. Tutkimuksessa on selvitetty osallistavan paikkatiedon parhaita käytäntöjä sekä osallistavan paikkatiedon mahdollista uutuusarvoa. Yhtä alan suurinta tutkimuksellista haastetta eli osallistavan paikkatiedon hyödyntämistä todellisessa maankäytön suunnittelussa on myös tarkasteltu. Tutkimuksen lähestymistapa on empiirinen. Työ on tapaustutkimus ja siihen kerättiin kolme erilaista aineistoa Suomen Lapista vuosien 2015–2019 aikana. Aineisto saatiin sekä elektronisen että paperisen osallistavan paikkatiedon avulla, ja mukana oli myös haastatteluaineistoa sekä raporttien ja dokumenttien tarkastelua. Aineisto on laadullista, määrällistä ja paikkatietomuotoista ja se analysoitiin teoriasidonnaisen sisällönanalyysin avulla. Paikkatietoaineistoa analysoitiin pääasiassa teemakarttojen avulla. Tulokset osoittavat, että osallistamismahdollisuuksien ylläpitäminen ja kehittäminen maankäytön suunnittelussa ovat tärkeä osa demokraattista yhteiskuntaa. Olennaista on säilyttää maankäytön suunnitteluun liittyvä keskustelu, väittely, kritiikki ja valitusoikeus myös tulevaisuudessa. Pohjoisilla alueilla monine maankäytön intresseineen ei ole yhtä oikeaa tapaa osallistaa ihmisiä. Osallistamisessa konteksti on tärkeää huomioida; osallisuusprosessi ja osallistettavat ihmiset ja ryhmät on tarpeen arvioida joka tilanteessa ja paikassa aina uudelleen. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että osallistavalla paikkatiedolla on mahdollisuudet kehittää vuorovaikutteisuutta harvaan asutuilla pohjoisilla alueilla. Osallistavan paikkatiedon hyödyt tulevat vahvasti esille erilaisten aineistojen kautta. Näitä ovat esimerkiksi menetelmän tuottama visuaalisuus ja aineistojen esittäminen kartalla paikkatietomuodossa, mahdollisuus elektronisesti ja etäyhteydellä kerätä tietoa suureltakin joukolta ihmisiä (sekä paikallisilta että myös muilta) sekä kyky käsitellä ja yhdistää suuria määriä digitaalista, spatiaalista dataa. Menetelmää käytettäessä luottamuksen ja läpinäkyvyyden lisääntyminen erilaisten toimijoiden välillä on huomionarvoista. Harvaan asutuilla alueilla leimaantumisen pelko on tärkeä muistaa osallistettaessa ihmisiä maankäytön suunnitteluun. Erityisesti näissä tilanteissa osallistava paikkatieto voi rohkaista ihmisiä osallistumaan suunnittelun prosesseihin, koska menetelmä mahdollistaa anonyymin osallistumisen. Tulokset osoittavat, että on olennaista käyttää osallistavan paikkatiedon menetelmää todelliseen ja jopa akuuttiin maankäytön suunnittelun tarpeeseen. Tällöin ihmisten motivoiminen kyselyyn vastaamiseen on helpompaa, ja todennäköisyys sille, että saatuja tuloksia hyödynnetään käytännössä, kasvaa. Jos osallistavan paikkatietomenetelmän käyttö ei ole vahvasti osa suunnitteluprosessia, siitä saadut hyödyt saattavat jäädä heikoiksi. Näin ollen on suositeltavaa, että menetelmän käyttö sidotaan vahvasti suunnitteluprosessiin ja sitä käytetään prosessin alkuvaiheessa. Hyödynnettäessä osallistavan paikkatiedon menetelmää organisaation johtajien kiinnostus ja sitoutuminen sen käyttöä kohtaan on keskeistä, jotta saadut tulokset olisivat mahdollisimman vaikuttavia. Osallistava paikkatieto –menetelmä ei yksinään korvaa muita osallistamisen muotoja ja se on hyvä nähdä yhtenä osallistamisen työkaluna ja sosiaalisen paikkatiedon keruumuotona. Kun menetelmää käytetään, on hyvä olla myös kriittinen sitä kohtaan, koska työkalu on usein kaupallinen tuote. On olemassa aina riski, ettei työkalu vastaa tilaajan tarpeita esimerkiksi teknisten ominaisuuksien puolelta. Internet-pohjaisen karttakyselyn luominen on suhteellisen helppoa, mutta olennaista on käyttää riittävästi aikaa ja resursseja analyysiin tulosten keräämisen jälkeen esimerkiksi paikkatietoanalyysien keinoin. Osallistavan paikkatietoaineiston systemaattinen tallentaminen organisaation IT-järjestelmiin on tärkeää, jotta tieto on helposti saatavilla mahdollista myöhempää käyttöä varten. Asiasanat PPGIS eli osallistava paikkatieto, maankäytön suunnittelu, osallisuus /osallistaminen / osallistuminen, maankäytön muotojen yhteensovittaminen, harvaan asutut pohjoiset alueet
|
|---|