Kolme näkökulmaa maakuntien liittojen tilalliseen orientaation 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa

Tämä artikkeli tarkastelee, miten territoriaalisuutta ja relationaalisuutta rakentavat tekijät suhteutuivat toisiinsa maakuntien liittojen ”tilallisessa orientaatiossa”, niiden tavassa määrittää maakunnan asemaa suhteessa toisiin tiloihin sekä tavassa harjoittaa aluekehittämistä 1990-luvulla ja 2000...

Full description

Bibliographic Details
Published in:Alue ja Ympäristö
Main Author: Kohvakka, Mikko
Format: Article in Journal/Newspaper
Language:Finnish
Published: Alue- ja ympäristötutkimuksen seura 2022
Subjects:
Online Access:https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/111211
https://doi.org/10.30663/ay.111211
Description
Summary:Tämä artikkeli tarkastelee, miten territoriaalisuutta ja relationaalisuutta rakentavat tekijät suhteutuivat toisiinsa maakuntien liittojen ”tilallisessa orientaatiossa”, niiden tavassa määrittää maakunnan asemaa suhteessa toisiin tiloihin sekä tavassa harjoittaa aluekehittämistä 1990-luvulla ja 2000-luvun alkuvuosina. Tutkimustapauksina ovat Kymenlaakson liitto, Etelä-Karjalan liitto ja Pohjois-Karjalan liitto, joita yhdistää toiminta-alueen rajautuminen Suomen ja Venäjän väliseen rajaan. Maakuntien liittojen harjoittamaa tilallista orientaatiota lähestytään kolmen toisiinsa linkittyvän lähestymistavan, geohistoriallisen, possibilistisen ja vuorovaikutteisen näkökulman kautta. Näiden näkökulmien kautta pyritään osoittamaan: 1) kuinka jokaisen maakunnan liiton omaksumalla tilallisella orientaatiolla oli omat pitkälle historiaan ulottuvat juurensa; 2) kuinka tilallinen orientaatio ei vallitsevista rakenteellisista olosuhteista huolimatta noudattanut mitään ennalta määrättyä polkua vaan määrittyi avoimien ja jännitteisten prosessien kautta; 3) kuinka maakuntien liittojen tilallinen orientaatio kytkeytyi kansallisten ja ylikansallisten toimijoiden tilallisiin orientaatioihin toinen toisiaan muokkaavalla tavalla. Artikkelin tulosten perusteella voidaan esittää, että sen sijaan, että tutkitaan tilallista orientaatiota sinänsä, on hedelmällisempää tutkia, miten tilallista orientaatiota ilmaistaan – ja kyseenalaistetaan tai vastustetaan – tietyssä ajallisessa ja alueellisessa kontekstissa. This research examined how the features that foster territoriality and relationality are associated with each other in the spatial orientations of regional councils, that is, in the way they define their positions vis-á-vis other regional spaces and the way they carried out spatial planning in Finland in the 1990s and early 2000s. The cases of interest were the regional councils of Kymenlaakso, South Karelia and North Karelia, which represent provinces located near the Finnish–Russian border. The spatial orientations espoused by the ...