Maaseudulla kaupungissa: Osallistava paikkatieto ja muut menetelmät Rovaniemen maaseutualueiden maankäytön suunnittelussa

The possibilities of PPGIS to improve participation in rural planning in Rovaniemi In the northern areas, the land is often publicly owned outside the city center, and there are many interests focusing on the same areas. Land-use pressures lead to specific management challenges. The state of partici...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Tuulentie, Seija, Kantola, Sini
Format: Article in Journal/Newspaper
Language:Finnish
Published: Yhdyskuntasuunnittelun seura (YSS) 2021
Subjects:
Online Access:https://journal.fi/yhdyskuntasuunnittelu/article/view/101773
Description
Summary:The possibilities of PPGIS to improve participation in rural planning in Rovaniemi In the northern areas, the land is often publicly owned outside the city center, and there are many interests focusing on the same areas. Land-use pressures lead to specific management challenges. The state of participatory practices and the potential of spatial participatory method, PPGIS, were examined in the context of the rural areas of Rovaniemi, Finnish Lapland. Attitudes towards PPGIS were positive but the utilisation of all participation data was regarded weak. Challenges of the participation were associated with poor communication, insufficient information, and lack of trust. Artikkelissa tarkastellaan vuorovaikutteisuutta ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksia laaja-alaisen pohjoisen kaupungin maaseutualueiden suunnittelussa. Pohjois-Suomessa kaupunkikeskustojen ulkopuoliset maat ovat usein julkisessa omistuksessa, ja samoja alueita kohtaan kohdistuu monenlaisia maankäytön intressejä. Artikkelissa pohditaan yhtenä mahdollisuutensa osallistavan paikkatietomenetelmän (PPGIS) käyttöä osallistamisen apuna. Artikkeli perustuu rovaniemeläisten viranomaisten, paikallispoliitikkojen ja sidosryhmien edustajien haastatteluihin. Osallistamisen haasteiden nähtiin liittyvän ennen kaikkea heikkoon viestintään, luottamuksen puutteeseen eri osapuolten välillä sekä tiedonkulun ongelmiin. Asenteet karttakyselyitä kohtaan olivat positiiviset, mutta kaikenlaisen osallistavan tiedon hyödyntämistä pidettiin heikkona. Luontoarvojen ja asukkaiden mielipiteiden katsottiin olevan vaarassa jäädä taloudellisten arvojen varjoon.