| Summary: | Opinnäytetyön keskeisenä tavoitteena oli antaa Kuopion kaupungille sekä sen ruokapalvelutuottaja Servicalle kei-noja edistää kouluruokailua eri tavoin. Opinnäytetyöprosessin aluksi kartoitettiin Suomessa kouluruokailun edistä-miseksi toteutettuja projekteja sekä käytiin läpi Kuopion kaupungin ja Servican nykytilanne kouluruokailuun liittyen. Niistä koottiin lehdistötilaisuudessa pidettävä esitys, jossa tekijät antoivat Kuopion kaupungille ja Servicalle paran-tamisehdotuksia kouluruokailun edistämiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota kehittämisideoita Kuopion kau-pungille ja Servicalle, jotta ne voisivat kehittää kouluruokailua asiakkaiden eli oppilaiden näkökulmasta. Toimeksiantajana opinnäytetyössä on Savonia-ammattikorkeakoulu. Suomessa maksuton kouluruokailu on lain velvoittama ja osa opetussuunnitelmaa. Kouluruoan tarjoaminen alkoi vuonna 1948 ja se on kehittynyt vuosikymmenien kuluessa. Kouluruokailu on osa oppilaiden hyvinvointia ja kasvua, se edistää terveyttä, ruokailutapoja sekä suomalaista ruokakultturia. Suomalainen kouluruokailu on huippuluokkaa ja maailmanlaajuisesti tunnettua. Kouluruokailuun ja ruokalistojen suunnitteluun on annettu tarkat kriteerit perusopetuslaissa. Kouluissa tarjottava ruoka perustuu kouluruokasuosituksiin sekä valtion ravitsemusneuvottelukunnan vuonna 2008 antamiin ravitsemussuosituksiin. Kouluruokalounaan tulee kattaa yksi kolmasosa päivän energiatarpeesta, sen tulee olla myös maukas ja terveellinen sekä toteuttaa suositellut ravintoarvot. Kouluruokalounas tulee tarjota säännöllisesti kerran päivässä. Tarvittaessa oppilailla tulee olla myös mahdollisuus välipalaan. Ruokailuympäristön tulee olla tarkoitukseen sopiva ja viihtyisä. Ruokalistasuunnittelulla vaikutetaan tehtäviin elintarvikehankintoihin sekä varastointiin, se myös vaikuttaa ruokalistan sisältöön. Ruokavalion tulee olla monipuolinen, nautittava, tasapainoinen ja värikäs. Eri ainesosia tulee olla tarjolla kohtuullisesti. Erilaiset rakenteet ja muodot sekä vihannesten ja kasvisten runsas esillelaitto tekevät ateriasta houkuttelevamman. Muista Pohjoismaista Ruotsissa on maksuton kouluruokailu ja kouluruokaneuvosto, jonka kautta oppilaat voivat vaikuttaa kouluruokailuun. Islannissa laki määrää tarjottavaksi terveellistä ruokaa. Tanskassa ja Norjassa vain harva koulu tarjoaa lämpimän kouluruokalounaan, usein lounaaksi on tarjolla leipää ja kasviksia sekä hedelmiä. Yhdysvalloissa kouluruoka on usein valmiiksi pakattua ja epäterveellistä. Isossa-Britanniassa kouluruokailua kehitetään terveellisemmmäksi, Skotlannissa tarjotaan maksullisia kouluruokalounaita. Englannissa on vuodesta 2014 asti ollut käynnissä kokeilu maksuttomasta kouluruoasta 4-7 – vuotiaille lapsille. Tehdyistä ehdotuksista kävi ilmi, että oppilaiden osallistumisella kouluruokailun suunnitteluun on positiivinen vaiku-tus. Oppilaat voivat osallistua kouluruokalounaan järjestämiseen esimerkiksi tilojen- tai ruokalistojen suunnittelulla tai jätteen määrän käsittelyllä. Myös kouluruokalounaan ympärille rakennetut positiivisen imagon tapahtumat sekä kouluruokalounaan uudelleen brändäys lisäävät arvostusta kouluruokaa kohtaan. Kotimaisten raaka-aineiden sekä lähiruoan käyttö kouluruokalounaalla lisäävät arvostusta sitä kohtaan. Kouluruokadiplomilla koulu osoittaa täyttä-vänsä annetut kriteerit ravitsemuksellisesti, kasvatukselliseksi sekä ekologisesti. One of the main goals of the thesis is to give tools to city of Kuopio and its food provider Servica to improve school lunches in different ways. In the beginning of the thesis process, the current state of school lunches in the city of Kuopio and Servica was analysed. In this thesis there are different projects gathered together that have been made to improve lunches all around Finland. In the end there is a presentation documenting a press meeting to the city of Kuopio and food provider Servica in the spring 2015. In the press meeting ideas were given on how to improve school lunches from students’ point of view. The client of the thesis is Savonia University of Applied Sciences. In Finland there’s a law that says schools must provide free school lunches and it is part of the curriculum. Finnish school lunches have developed over the decades. It’s part of the students well being and growth, it maintains healthiness, eating habits and Finnish food culture. Finnish school lunches are first class and well known all around the world. There are very strict criteria given in law considering menu planning and school lunches in general. The food served in schools is based on school lunch nutrition recommendations and governmental nutrition advisory board recommendations that have been given since 2008. School lunches should provide a student one third of the daily need of energy, it should be tasty and healthy and follow nutritional criteria. School meals should be served regularly once a day. When needed, students should have an opportunity to get a snack in the afternoon as well. The dining environment should be cozy and suitable for students. Among the other Nordic countries Sweden is the only one which also provides free school lunches. They also have a school lunch board whereby students can affect their school lunches. In Iceland they have a law which says that schools needs to provide healthy food for students. In Denmark and Norway only a few schools serve warm school lunches. Usually there is only bread and fruits offered to students. In the United States school meals are often pre-packed and unhealthy. In the United Kingdom they are currently working to make lunches healthier than they are. Since 2014 England has been experimenting by giving free school meals to 4-7 year olds. In Scotland they serve school lunches, but not for free. With menu planning they can choose what kind of ingredients they use, how they store them and it has also a huge affect on the contents of menu. The diet has to be versatile, enjoyable, balanced and colorful. There should also be a variety of different options. Different textures and shapes and the placing of fruits and vegetables makes the meal look even more appealing. These projects show in general that when students are a part of the menu planning process it has positive effects among the population. Students can be part of menu and space planning or observe the waste of food. The positive image –projects around school meals and branding the school lunch again as a good thing and using domestic and organic products have gained more appreciation towards school meals. By obtaining a school meal diploma schools can prove they are following all the criteria in areas of nutrition, education and ecology.
|
|---|