| Summary: | Polven eturistisidevamma on yleisimpiä tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja. Hoitoilmoitusrekisterin mukaan Suomessa tehtiin vuonna 2010 2 900 eturistisideleikkausta. Leikkauksen jälkeinen kuntoutus on monivaiheinen ja pitkäkestoinen. Tutkimuksissa on todettu varhaisimman paluun urheiluun olleen kuusi kuukautta leikkauksen jälkeen. Lihasvoiman harjoittaminen on kuntoutuksen tärkeä osa-alue ja kuntoutuksen tavoitteena tulee olla normaalin lihasvoiman saavuttaminen. Tutkimuksissa on osoitettu operoidun alaraajan lihasvoiman heikkoutta jopa kaksi vuotta leikkauksen jälkeen. Isokineettinen dynamometri on maailmalla paljon käytetty mittausmenetelmä vaikkakin Suomessa jäänyt vähäisemmälle, lihasvoimaa mitattaessa. Isokineettisen lihasvoimamittauksen on todettu olevan luotettava, turvallinen ja hyvin toistettavissa oleva mittausmenetelmä. Isokineettisellä dynamometrillä voidaan toteuttaa myös lihasvoimaharjoittelua tehokkaasti. Eturistisiteen leikkauksen jälkeen 12 viikon isokineettisen lihasvoimaharjoittelun todettiin nostaneen quadriceps ja hamstring lihasten huippu vääntömomenttia 20 %. Opinnäytetyön tavoite oli selvittää isokineettisen dynamometrin käyttöä osana eturistisiteen leikkauksen jälkeistä kuntoutusta. Tarkoituksena oli tuottaa toimeksiantajalle kirjallisuuskatsaukseen perustuva selvitys isokineettisen dynamometrin käytöstä lihasvoimamittauksessa ja – harjoittelussa taustoittamaan uuden palvelumallin suunnittelua. Kirjallisuuskatsaus toteutettiin integroidun katsauksen menetelmin. Tutkimuksia haettiin PubMed, Cochrane, PEDro ja EBSCO – tietokannoista. Haussa hyödynnettiin myös Pohjoiskarjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän tieteellistä kirjastoa. Lisäksi opinnäytetyö sisältää teoriaosuuden, joka käsittelee polven toiminnallisen anatomian, eturistisideleikkauksen ja isokineettisen dynamometrin ominaisuuksia. Isokineettisen dynamometrin käytettävyydestä lihasvoiman mittauksessa on paljon näyttöä. Opinnäytetyöhön valikoitui yksi tutkimus lihasvoimaharjoittelusta isokineettisellä dynamometrillä, jonka tulokset olivat merkittävät ja isokineettistä lihasvoimaharjoittelua puoltavat. Anterior cruciate ligament injuries are the most common problems in musculo-skeletal system. According to HILMO -register in Finland year 2010 there were 2 900 anterior cruciate ligament reconstruction. Rehabilitation after anterior cruciate ligament reconstruction includes many phases and takes a long time. Previous research has proven the earliest return to sports six months after reconstruction. Muscle strength is one of the main fields of postoperative rehabilitation. Re-establish normal muscle strength are goals for the rehabilitation. In research has been observed deficit in muscle strength even two years after the surgery. Isokinetic dynamometry is widely used technique to measure muscle strength and it has been proven to be reliable, safe and reproducible. Present-day isokinetic muscle strength testing has been left lesser in Finland. Muscle stregth training can also be enforced with isokinetic dynamometry. A 12 weeks of training with isokinetic dynamometry improved quadriceps and hamstring peak torque by 20 % after anterior cruciate ligament reconstruction. Aim for this thesis was to find out how isokinetic dynamometry has been used in rehabilitation after anterior cruciate ligament reconstruction. The object was to produce a report to the client about the use of isokinetic dynamometry in strength measurement and training based on a literature review. Integrated literature review was conducted using database of PubMed, Cochrane, PEDro and EBSCO. Also North-Karelian helth care and federation of municipalities scientific library was utilized in the search. Thesis includes theoretical part where functional anatomy of the knee, anterior cruciate ligament rupture and isokinetic dynamometry characteristics are described. There is evidence for the usefullnes of isokinetic dynamometry in muscle strength testing. Based on this thesis muscle strength training can’t be clearly evaluated.
|
|---|