Pohjois-Karjalan vihannesviljelijöiden yhteistyön kehittämisalueet

Vihannesten viljely Suomessa on painottunut Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan. Vuonna 2013 Pohjois-Karjalassa viljeltiin avomaan vihanneksia yhteensä 52,5 hehtaarilla. Viljeltäviä kasveja olivat tarhaherne, porkkana, punajuuri, lanttu ja ruokasipuli. Perunaa Pohjois-Karjalassa viljeltiin 200 hehtaari...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Leinonen, Teija
Other Authors: Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
Format: Bachelor Thesis
Language:Finnish
Published: Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu) 2015
Subjects:
Online Access:http://www.theseus.fi/handle/10024/95904
Description
Summary:Vihannesten viljely Suomessa on painottunut Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan. Vuonna 2013 Pohjois-Karjalassa viljeltiin avomaan vihanneksia yhteensä 52,5 hehtaarilla. Viljeltäviä kasveja olivat tarhaherne, porkkana, punajuuri, lanttu ja ruokasipuli. Perunaa Pohjois-Karjalassa viljeltiin 200 hehtaarilla vuonna 2013. Perunan osalta Suomi on lähes omavarainen, mutta vihannekset ovat merkittävä tuontituote. Opinnäytetyötutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä kehittämisalueita pohjoiskarjalaisten vihannesviljelijöiden yhteistyössä on. Yksi tutkimuksen tärkeä tavoite oli selvittää viljelijöiden halukkuutta ja valmiuksia yhteistyöhön. Tutkimuksen aineisto kerättiin puhelinhaastatteluina. Toimeksiantaja ProAgria valitsi tutkimusjoukkoon potentiaalisimmat tilat. Tutkimus kattaa yritykset, joissa viljellään avomaalla vihanneksia, juureksia, sipuleja, kaaleja ja perunaa. Maataloudessa tilojen välinen syvällinen tuotannollinen yhteistyö ja sen kustannuksia vähentävien vaikutusten täysimääräinen hyväksikäyttö on vielä vähäistä. Yhteistyöllä on monia myönteisiä vaikutuksia kustannussäästöistä sosiaalisten kontaktien lisääntymiseen. Yhteistyössä on tärkeää, että kaikki osapuolet saavat hyötyä ja toiminta on kannattavampaa kuin yksin. Tutkimukseen haastateltiin yhdeksää viljelijää, joista viisi harjoitti luomutuotantoa ja neljä tavanomaista tuotantoa. Viljelyalaa vastanneilla oli 0,5–50 hehtaaria. Yleisimmät viljelykasvit olivat peruna, porkkana ja sipuli. Suurimmalla osalla viljelijöistä oli nykyistä yhteistyötä. Mieluiten viljelijät tekisivät kone- ja markkinointiyhteistyötä sekä tiedonjakamista. Vegetable production is centralized in Western and Southwestern Finland. In North Karelia outdoor vegetables were grown on 52.5 hectares in 2013. The produced crops were garden pea, carrot, beetroot, swede and onion. Potato was grown on 200 hectares in 2013. Finland is almost self-sufficient in the production of potato but vegetables are a major import product. The purpose of this thesis was to study what areas of development ...