| Summary: | Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, kuinka suomalainen kongressikeskus Tampere-talo voisi parantaa kansainvälistä markkinointiviestintäänsä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimusmenetelmänä sekä benchmarking-tutkimustekniikalla. Opinnäytetyön teoriaosuus sisältää lisäksi joitain keskeisimpinä pidettyjä haasteita markkinointiviestinnän kansainvälisessä kontekstissa ja tämä näkökulma on pidetty mukana läpi tutkimuksen, myös tuloksia analysoidessa. Vertailukohteiksi Tampere-talo valitsi kolme kansainvälistä kongressikeskusta Euroopassa, joiden toiminta on samankaltaista heidän omansa kanssa: Uppsala Kongress & Konsert (Ruotsi), Harpa Concert Hall & Conference Centre (Islanti) ja MesseCongress Graz (Itävalta). Perustietoja ja tunnuslukuja yritysten liiketoiminnasta ja markkinoinnin hallinnasta kerättiin joka yritykseltä, myös Tampere-talolta, jotka liitettiin yhteen taulukoksi ja analysoitiin. Yksi henkilö joka yrityksestä myös haastateltiin sähköpostin välityksellä, jotta saataisiin syvempää ymmärrystä heidän kansainväliseen markkinointiviestintätyöhön, sen hallintaan ja kehittämiseen ylipäätään. Sekä tietotaulukot että haastattelut tehtiin sähköpostin välityksellä. Tietotaulukot tarjosivat paljon tärkeitä tunnuslukuja ja tietoa yrityksistä. Ne osoittivat, että tilastot olivat yleisesti ottaen aika samaa tasoa joka yrityksillä, tosin joitain eroavaisuuksia esiintyi. Esimerkiksi Uppsala erottui muihin keskuksiin nähden reilusti suuremmilla kapasiteettiluvuillaan muun muassa huone-ja vierailijakapasiteetin suhteen. Myös Graz erottui esimerkiksi paljon suuremman tapahtumatilan ja ruoka-ja juomakapasiteetin suhteen muihin keskuksiin verrattuna. Kaikkiaan informaatiosta oli helposti tulkittavissa, että enimmäkseen näillä yrityksillä on suurinta menestystä omissa maissaan ja paikallisessa ympäristössään. Suuri kansainvälinen tunnettavuus ja huippumenestys ovat vielä jokseenkin toteutumatonta. Voitot ja ehdokkuudet olivat esimerkiksi Uppsalaa lukuun ottamatta toistaiseksi enemmän paikallisia tai kansallisia, vaikka yritykset toimivat kansainvälisinä kongressikeskuksinakin. Näin ollen pääeroavaisuudet näyttivät olevan yritysten paikallisessa työssä ja erikoispiirteissä, joita on vaikea verrata. Uppsala oli myös ainoa yritys, jolla on henkilö työskentelemässä ainoastaan sosiaalisen median parissa – muut yritykset voisivat lisätä sosiaalisen median käyttöään. Sen avulla keskukset pystyisivät parantamaan tunnettavuuttaan ja imagoaan – etenkin kansainvälisesti. The purpose of this thesis was to find out how Finnish congress center Tampere Hall could improve their international marketing communications. The research was conducted by qualitative research method as well as by benchmarking research technique. Theory section of this thesis also includes some of the challenges considered in a context of international marketing communications and this perception has been kept throughout the research, also when analyzing results. For comparison Tampere Hall chose three other international congress centers in Europe similar to their own company: Uppsala Kongress & Konsert (Sweden), Harpa Concert Hall & Conference Centre (Iceland) and MesseCongress Graz (Austria). Basic information and numbers of companies’ business and marketing management were gathered from every company, including Tampere Hall, and they were put together into a chart and analyzed. One individual from each company was also being interviewed via email for more profound understanding of their international marketing communications work, its management and developing overall. Both information charts and interviews were done via email. Information charts provided a lot of valuable statistics and information of the companies. It showed that statistics were overall basically the same level in every company, however some differences occurred. For example Uppsala stood out for having much more capacity for example for more room and guests than other companies. Also Graz stood out for having much more capacity for venue space as well as food and beverage capacity in comparison to other companies. Overall what was easily interpreted out of all information was that most of these companies have biggest success within their own countries and in a local environment. Big international recognition and success is yet to occur; apart from Uppsala, most awards and nominations were still local or national although companies also work as international congress centers. Therefore main differences seemed to be in companies’ local work and special qualities that are quite difficult to compare. Uppsala was also the only company having a person working solely with social media – so one conclusion was that other companies could increase their use of social media. Social media has almost endless opportunities and with its help companies could improve their recognition and image – especially internationally.
|
|---|