| Summary: | Tiivistelmä Suomessa 15–74-vuotiaista naisista 30–39 prosenttia on joutunut jossain elämänsä vaiheessa kokemaan fyysistä lähisuhdeväkivaltaa. Vastaavasti miehistä 14 prosenttia on kokenut väkivaltaa jossakin elämänsä vaiheessa. Selkeän työohjeen puuttuessa terveydenhuollon ammattilaiset kokevat fyysisen lähisuhdeväkivallan uhrin kohtaamisen hankalaksi. Usein terveydenhuollossa ajatellaan, että väkivallan uhrin hoitaminen ei kuulu omaan työnkuvaan. Fyysisen lähisuhdeväkivallan uhreista 10 prosenttia koki, että he saivat epäasianmukaista kohtelua ja heidän kokemustaan vähätellään terveydenhuollossa. Opinnäytetyö oli toiminnallinen ja toteutettiin Väistö-hankkeen kehittäjäsosiaalityöntekijän toimeksiantona. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selventää fyysisen lähisuhdeväkivallan uhrin hoitoketjua selkeän hoitoketjumallin kautta. Opinnäytetyön tehtävänä oli tehdä juliste fyysisen lähisuhdeväkivallan uhrin hoitoketjusta Joensuun kaupungin yhteistoiminta-alueen perusterveydenhuoltoon ja Pohjois-Karjalan keskussairaalan erikoissairaanhoidon yhteispäivystykseen. Opinnäytetyö antaa terveydenhuollon ammattihenkilöille ajankohtaista tietoa fyysisen lähisuhdeväkivallan uhrin kokonaisvaltaisesta hoidosta ja kehittää väkivallan uhrin hoitoa terveydenhuollossa. Juliste sisältää fyysisen lähisuhdeväkivallan uhrin hoitoketjun kokonaisuudessaan. Julistetta voi hyödyntää koko hoitohenkilökunta niin päivystyksessä kuin perusterveydenhuollossakin. Juliste ohjaa väkivaltatyön osaksi hoitohenkilön toimenkuvaa, ja väkivaltaan puuttuminen on helpompaa, kun väkivallan uhrin hoidosta on selkeä toimintaohje. Selkeän toimintaohjeen avulla väkivallan uhri saa apua varhaisessa vaiheessa ja voidaan ennaltaehkäistä väkivallan uusiutumista. Toiminnallisena jatkokehitysideana olisi tehdä hoitoketju seksuaalisesta väkivallasta, lapsiin kohdistuvasta väkivallasta ja vanhusten kaltoinkohtelusta. Tärkeää olisi myös tutkia maahanmuuttajien kokemaa väkivaltaa Suomessa. Abstract Thirty to thirty-nine percent of women between the ages of 15 and 74 have experienced physical domestic violence in Finland. In comparison, 14 % of Finnish men have experienced physical domestic violence at some point in their lives. Without any explicit course of procedure, health care professionals feel that encountering a victim of domestic violence can be challenging and, sometimes, it is thought that treating a victim of domestic violence is not a part of their job description. Ten percent of the victims of domestic violence feel that they had received inappropriate treatment or that their experience was regarded as insignificant by health care workers. The aim of this practice-based thesis, which was commissioned by the Väistö Project, was to clarify the care chain of a victim of physical domestic violence. The assignment was to create a poster on the care chain of a victim of physical domestic violence for Primary Health Care Services in Joensuu Cooperation Area and Joint Emergency Services in Specialised Health Care at North Karelia Central Hospital. The thesis gives health care professionals topical information about the holistic care of a victim of physical domestic violence. The poster contains the care chain of a victim of physical domestic violence and it can be used in both primary health care and emergency service settings. The poster states that the care of a victim of violence is a part of a job description of a healthcare professional. It is easier to intervene with violence, when a course of procedure has been specified. When a victim gets help at an early stage the recurrence of violence can be prevented. Further studies could include a care chain in sexual violence or child abuse, maltreatment of older people and violence that immigrants experience in Finland.
|
|---|