Pallas-Yllästunturin kansallispuiston luontokeskusten asiakaskyselyjen tulosten vertailu

Metsähallituksen luontopalvelut on tehnyt asiakaskyselyjä säännöllisesti kansallispuistoissa ja luontokeskuksissa. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston luontokeskuksiin kyselyt tehtiin vuosina 2010, 2011 ja 2012. Asiakaskyselyt tehdään Metsähallituksen vakiomenetelmällä, jolloin tulokset ovat verra...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Siirtola, Piia
Other Authors: Lapin ammattikorkeakoulu
Format: Other/Unknown Material
Language:Finnish
Published: Lapin ammattikorkeakoulu 2015
Subjects:
Online Access:http://www.theseus.fi/handle/10024/86816
Description
Summary:Metsähallituksen luontopalvelut on tehnyt asiakaskyselyjä säännöllisesti kansallispuistoissa ja luontokeskuksissa. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston luontokeskuksiin kyselyt tehtiin vuosina 2010, 2011 ja 2012. Asiakaskyselyt tehdään Metsähallituksen vakiomenetelmällä, jolloin tulokset ovat verrattavissa luontokeskusten välillä ja luontokeskuksen omiin aiempiin tuloksiin. Kyselyyn kertyi vastauksia kolmesta luontokeskuksesta yhteensä 1 282 kappaletta. Kellokkaan, Pallastunturin ja Tunturi-Lapin luontokeskuksien tuloksia vertaillaan keskenään hakien vastauksia seuraaviin tutkimusongelmiin: Millaisia eroja asiakaskyselyjen tuloksissa on ja mistä ne johtuvat? Miten luontokeskuksissa vierailevat ryhmät ja henkilöt näkevät ja kokevat palvelut ja aktiviteetit? Kellokkaan asiakasraportin auki kirjoittaminen kuuluu tähän opinnäytetyöhön ja kokonaisuudessaan asiakasraportti löytyy liitteistä. Asiakaskyselyjen tulokset menevät suunnittelutoimikunnan käyttöön kehittämään ja edistämään luontokeskusten palveluita ja aktiviteetteja. Luontokeskusten asiakaskyselyjen tuloksista käy ilmi, että luontokeskusten ikäjakauma, seurueiden koostumus sekä rahankäyttö luontokeskuksissa ovat suhteellisen samanlaiset kaikissa keskuksissa. Suurimmat eroavaisuudet olivat sesonkien kävijämäärissä sekä marginaalisissa seuruekokoonpanoissa. Heinäkuulta syyskuulle oli selkeä huippuaika kaikissa luontokeskuksissa. Muista poiketen Kellokkaan luontokeskuksessa asiakkaita riitti myös lokakuun ja tammikuun välisenä aikana. Suunnittelutoimikunnan tulisi kiinnittää huomiota seuraaviin tuloksista ilmenneisiin asioihin. Seuruekokoonpanoista päiväkoti- ja eläkeläisryhmät, matkanjärjestäjien sekä kerhon tai yhdistyksen jäsenistä koostuvat ryhmät ovat kaikissa luontokeskuksissa selkeä vähemmistö. Heidän palveluidensa ja aktiviteettiensa kehittäminen tuo luontokeskuksiin lisää kävijöitä. Luontokeskuksen kävijöiden ikärakenteen muuttuminen tulee huomioida palveluiden, aktiviteettien ja tuotevalikoiman kehityksessä. Ikärakenne muuttuu, koska suurin osa nykyisistä kävijöistä on 55–64-vuotiaita ja 10 – 15 vuoden kuluttua he eivät pysty samalla tavalla kulkemaan kansallispuistossa. Nuorempien ikäluokkien (25–44-vuotiaat) edustajia on selkeästi vähemmän. Within Metsähallitus, The Parks & Wildlife Finland has regularly conducted customer surveys among national parks and visitor centres. The customer survey targeted for the visitor centres of Pallas-Ylläs National Park was carried out in 2010, 2011 and 2012. The customer survey was conducted by using the common protocol approved by Metsähallitus, to ensure that the results are comparable with the other respective customer surveys carried out by Metsähallitus. Altogether, 1 282 questionnaire forms were gathered from three visitor centres. The results of the visitor centres of Kellokas, Pallastunturi and Tunturi-Lappi were compared to address the following research questions: What kind of differences can be found among respondents, and what are the reasons for possible differences? How do visitors evaluate the services and activities served? The writing of the customer report of Kellokas was a part of the thesis, and the report can be found in the appendices. The results will be benefited by the planning committee in developing and improving the services and activities of visitor centres. The results of the survey demonstrate that the age distribution, group composition and expenditure in visitor centres is relatively similar among the respondents. The most significant differences were found in the number of visitors during the season and the marginal group composition. The most popular season in all visitor centres was between July and September. In contrary to others, in the visitor centre of Kellokas the number of visitors was relatively high also between October and January. The planning committee is recommended to concentrate on the following outcomes. Groups of preschool children, pensioners, tour operators and club members are a minority in all visitor centres. Improving the services and activities targeted for those groups would increase the amount of visitors. The future changes in the age distribution of visitors should be taken into account when developing services, activities and product range. The age distribution has been predicted to change, as nowadays most of the visitors are at the age of 55–64, but after 10–15 years they are not capable to hike in national parks with the similar intensity. The amount of younger visitors (25–44) is significantly smaller.