VANHUSNEUVOSTON TEKEMÄT KIRJALLISET ESITYKSET KUNNALLISESSA PÄÄTÖKSENTEOSSA

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vanhusneuvostojen tekemien kirjallisten esitysten sisältöä ja niiden etenemistä kunnallisessa päätöksenteossa. Lisäksi selvitettiin, mitä hyväksyttyjen esitysten avulla saavutettiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoa ikäihmisten ja vanhusneuv...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Koskelainen, Kirsi
Other Authors: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Format: Other/Unknown Material
Language:Finnish
Published: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 2014
Subjects:
Online Access:http://www.theseus.fi/handle/10024/81493
Description
Summary:Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vanhusneuvostojen tekemien kirjallisten esitysten sisältöä ja niiden etenemistä kunnallisessa päätöksenteossa. Lisäksi selvitettiin, mitä hyväksyttyjen esitysten avulla saavutettiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoa ikäihmisten ja vanhusneuvoston asemasta kunnallisessa päätöksenteossa sekä edistää vanhusneuvostojen ja kunnan eri toimialojen yhteistoimintaa. Tutkimuskohteena olivat 10 kunnan vanhusneuvostojen vuosina 2010–2012 tekemät kirjalliset esitykset, jotka oli osoitettu kunnallisille päätöksentekoelimille. Tutkimuskunnat olivat Janakkala, Kangasala, Keminmaa, Kotka, Kuopio, Lappeenranta, Mik-keli, Turku, Valkeakoski ja Vantaa. Tutkimus oli laadullinen. Tutkimusaineisto kerättiin kuntien kotisivuilta pääasiassa vanhusneuvostojen päätöspöytäkirjoista. Tutkimustulokset esitettiin määrällisinä sisällön erittelyinä ja sisällön analyysinä. Tutkimuskuntien vanhusneuvostot tekivät kolmen tutkimusvuoden aikana 37 kirjallista esitystä. Keminmaan vanhusneuvosto teki eniten esityksiä. Kaikista tehdyistä esityksistä hyväksyttiin 16. Näistä suurin osa koski vanhusneuvoston ja eläkeläisjärjestöjen toimintaa. Eniten esityksiä osoitettiin kunnanhallitukselle, ja se oli myös yleisin päätöksentekijätaho. Tutkimustulosten mukaan kirjallisten esitysten määrä oli suhteellisen vähäinen. Esitysten kulun päätöksentekoprosessissa määritteli pääosin esitysten sisältö. Konkreettisia tuloksia esityksillä saavutettiin vähän. Esityksillä saavutettujen tulosten voidaan katsoa vaikuttaneen ikäihmisiin lähinnä välillisesti vanhusneuvosto- ja eläkeläisjärjestötoiminnan kautta. The purpose of this study was to analyze the objectives of written initiatives made by councils for older people and their progress in the local policy-making process. The concrete achievements of the approved initiatives were considered. The objective of this study was to comprehend the senior citizens and councils for older people's status in local policy-making and also progress co-operation between council for older people and different branches of municipalities. As a research target were written initiatives, which were made by 10 municipalities’ council for older people in the years 2010–2012. Initiatives were directed to municipality decision-maker. The research municipalities were Janakkala, Kangasala, Keminmaa, Kotka, Kuopio, Lappeenranta, Mikkeli, Turku, Valkeakoski and Vantaa. The theoretical part of the thesis consists of council for elder people functions, older people’s participation and municipality decision-making. This study was qualitative. Research material was collected mainly from councils for older people records from the municipality web-sites. Research material was analyzed by using quantitative content- and substance analysis. Councils for older people made 37 written initiatives during the three year examination period. Most of the initiatives were made by Keminmaa’s council for older people. From all of the initiatives were approved 16. Most of them concerned the functions of council for older people and senior citizen organizations. Initiatives were mainly directed to municipal government and it was also the most common decision-maker. The results indicated that the number of initiatives was relatively low. The initiatives decision-making process was determined by the initiatives content. The results gained through the initiatives were mainly indirect, and affected to older people mainly through council for older people and pensioner’s organizations.