| Summary: | Opinnäytetyö on tehty Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen hallinnoimalle Arjen yhteisöllisyys mielen hyvinvoinnin tukena-hankkeelle (Armi-hanke). Kansallisen Mielenterveysstrategian toteuttamiseksi vuosille 2020–2022 Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi Mielenterveysosaamisen vahvistaminen kunnissa -valtionavustuksilla rahoitusta mielenterveysstrategian painopisteiden ”mielenterveys pääomana” ja ”hyvä mielenterveysjohtaminen” toteuttamiseen. Armi-hankkeessa pyritään mm. kehittämään kunnan hallinnonalojen ja eri yhdyspintojen välisiä toimintatapoja ja erilaisia palvelupolkuja, jotka tähtäävät yksinäisyyden vähentämiseen ja yhteisen toiminnan mahdollistamiseen. Opinnäytetyön aiheena oli Yhteisen toiminnan ja yhteisöllisyyden mahdollistaminen osana pohjoiskarjalaisia järjestöasiainneuvottelukuntia -Tule apuun Armi! Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa yhteisöllisyyttä edistävistä ja sosiaalista pääomaa lisäävistä seikoista pohjoiskarjalaisissa Paikallis-Janeissa. Tavoitteena oli lisäksi tuottaa tietoa järjestöjen paikallisten neuvottelukuntien kehittämisen tueksi. Tapaustutkimuksena toteutettu opinnäytetyö sisältää niin määrällistä kuin laadullista tutkimusta yhdistäviä menetelmiä. Opinnäytetyössä on tutkittu paikallisten järjestöasiainneuvottelukuntien pöytäkirjoja ja toteutettu webropol- kyselyn, jossa on selvitetty paikallisten järjestöyhteistyöryhmien toiminnan tavoitteita ja toiminnan keinoja, jotka edistävät yhteisöllisyyttä. Kyselyn vastaajamäärä jäi pieneksi (n=7), joten johtopäätöksiin on suhtauduttava varauksella. Paikallisten järjestöasiainneuvottelukuntien dokumenteista löytyi yhteisöllisyyttä edistävien eri tasojen toimia. Paikallis-Janen yhteisöllisyyden edistämisessä löytyi mahdollistavalla tasolla toiminnan yhteisesti sovitut pelisäännöt, osallistaminen osana toimintaa ja vuorovaikutuksen vahvistaminen. Paikallis-Janen yhteisöllisyyden edistämisessä löytyi toiminnan tasolla merkityksellisyyden vahvistaminen, yhteisen toiminnan kehittäminen ja viestintä osaaminen. Paikallis-Janen yhteisöllisyyden edistämisessä löytyi kokemuksen tasolla positiivinen kokemus yhteistyöstä, toiminnan keinon tärkeänä pitäminen ja joukkoon kuuluminen. Tutkimuksen mukaan yhteisen toiminnan mahdollistaminen ja vahvemmat yhteisöllisyyttä tukevat tavat voidaan luoda Paikallis-Janen rakenteisiin. Paikallis-Janet voivat kehittää palautteen keruuta. Itse toimintaan osallistumalla ja kokemusten kautta voidaan olla osa Paikallis-Janen toimintaa ja tämä antaa mahdollisuuden arvioida Paikallis-Janea keinona lisätä yhteisöllisyyttä ja yhteistä toimintaa. Tutkimus ei anna tilastollista yleistettävyyttä, mutta antaa kuvaa verkostoyhteistyön hyötyjen ja yhteisöllisyyden edellytysten muodostumisesta paikallisissa järjestöasiainneuvottelukunnissa. Verkostoituminen ja sen hyödyt ovat saavutettavissa, kun sitoudutaan yhteiseen tavoitteeseen. The thesis was commissioned by a project managed by the North Karelian Society for Social Security. The focus of the project was to support communality in everyday life as part of mental wellbeing. In order to implement the National Mental Health Strategy for 2020–2022, the Ministry of Social Affairs and Health provided funding to strengthen mental health expertise in municipalities, the priorities of the state grants being "mental health capital" and "good mental health management." The project aims, for example, to develop practices and service paths between the administrative branches of the municipality and various stakeholders from non-governmental and non-profit organizations to reduce loneliness and to enable joint action. The topic of the thesis was to enable joint action and communality as part of the work of advisory boards of various non-governmental and non-profit organizations in Northern Karelia. The aim of the study was to provide information on how to promote togetherness and to increase social capital in the local advisory boards. The aim was also to produce information to support the development of the local advisory boards. The thesis was carried out as a case study, which includes methods that combine both quantitative and qualitative research. The author of the thesis examined the minutes of the advisory boards of local non-governmental and non-profit organizations and did a webropol survey to examine the objectives of these organizations and the methods of operations that promote a sense of togetherness. The number of respondents to the survey was small (n=7), so the conclusions must be treated with caution. The documents of the advisory boards of the local organizations showed there was activity that already promoted the sense of togetherness. As for enabling the sense of communality, the documents showed there were common rules of organizational activities, inclusion as part of the activities and strengthening of interaction. As for promoting togetherness, the documents described actions that strengthen the sense of relevance develop joint action and highlight communication skills. At the level of experience, the documents showed the organizations had positive experience of cooperation, considered the means of action important and emphasized belonging to the group. According to the research, it is possible to enable co-operation and create effective ways to support a stronger sense of togetherness in the advisory boards of local non-governmental and non-profit organisations in Northern Karelia. The advisory boards can develop feedback collection. Participation in the activities and experience of is a means to increase the sense of togetherness and joint action. The study does not allow statistical generalisation but gives an insight into the benefits of network cooperation and the conditions for togetherness in advisory boards of local non-governmental and non-profit organizations. Networking and its benefits can be achieved by committing to a common goal.
|
|---|