| Summary: | Tässä opinnäytetyössä olen perehtynyt kuorojen käyttämien äänenmuodostusharjoitusten eri osa-alueisiin klassisen laulajan näkökulmasta. Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat olleet venytys- ja rentoutusharjoitukset, hengitysharjoitukset sekä varsinaiset ääniharjoitukset. Kuorokirjallisuudessa kehityslinja on kulkenut kohti kokonaisvaltaisemman äänenkäytön opiskelua. Laulutekniikan ja laulamisen opettaminen ja myös opiskelu vaatii paljon perehtyneisyyttä, pitkäjänteisyyttä ja omaa motivaatiota. Kuoro oppimisryhmänä toimii vuorovaikutteisesti. Kirjallisuuden ja tutkimustiedon pohjalta olen hahmotellut niitä perusasioita, joiden pohjalta kuoroissa kannattaa äänenohjausta lähteä kehittämään. Kartoitin äänenmuodostusohjauksen tapaa, muotoa ja painopistealueita sekä kyselykartoituksena että seuraamalla Oulun seudun neljässä aikuiskuorossa yhden harjoituskerran syksyn 2013 aikana. Kuoroilla oli kaikilla toisistaan poikkeavat äänenmuodostusohjauksen toimintamallit. Kuoroissa saattaa nykyisin olla kuoronjohtajan lisäksi tai hänen rinnallaan äänenmuodostuksen ja laulun opettajana ammattilainen. Silti kuoronjohtaja on monelle laulajalle edelleen ainoa äänenkäytön ohjaaja. Venytys- ja rentoutus- tai edes hengitysharjoitukset eivät olleet vakiintuneet osaksi kaikkien kuorojen viikoittaista harjoittelukäytäntöä. Laulajat tarvitsevat äänenmuodostusta kehittääkseen täsmällistä ja eriytynyttä ohjaamista, jonka kautta kuoron kokonaissointiakin voi parantaa. Silti todennäköisesti hyvinkin pienillä muutoksilla, kuten vaikka istumalla hengityksen virtaamisen kannalta suotuisassa asennossa, voisi useammassa harrastajakuorossa parantaa kuoron laulullisia valmiuksia. The purpose of this thesis was to familiarize with the exercises used in choral singing for warm-up purposes. The three focus areas were stretching and relaxing exercises, breathing exercises and exercises with voice. All these three are ingredients of vocal training. Choral literature also shows that the whole musical instrument i.e. the whole body must be taken into consideration instead of just training vocally. If the only voice teacher in a choir is the choral director, he should be well trained and have a knowledge of vocal mechanism. The basic elements of voice are perceived to point out that instructing the human voice requires a long period. How to help singers to gain most of their voices is a challenge and requires special attention to a large group environment. The information collected from four adult choirs in northern Finland shows that the trend of having a professional voice trainer/singing teacher working in collaboration with the choral director is prevailing. The actual working model varies from choir to choir. Nevertheless, the choral directors are still the only singing teachers for many choir members. This thesis shows that there are still a lot of basic things which could be done in order to accomplish a richer sound for a choir. Most of them are quite little ones but if they have never been used why not to try now. Singing in a choir does not compensate studies with a professional singing teacher in private but with a proper guidance it can improve the voice quality gradually.
|
|---|