| Summary: | Suomessa väestö ikääntyy nopeasti ja vaikutukset ulottuvat koko yhteiskuntaan. Ajankohtainen kysymys on julkisten hoiva- ja palveluresurssien kohdentaminen ikäihmisten itsenäistä toimintakykyä tukevaksi ja heidän tarpeitaan vastaavaksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ikääntyneiden kokemuksia Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Hyvinvointia edistävien kotikäyntien (Hyvis-käyntien) jatko-ohjauksesta ja selvittää, miten jatko-ohjaus oli muuttanut ikääntyneiden toimintakykyä. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää Hyvis-käyntien jatko-ohjausta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Vanhusten palveluissa. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat vuonna 2012 Hyvis-käynnin jälkeen jatko-ohjatut (n = 180) 75-vuotiaat henkilöt Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiriin alueella. Tutkimus toteutettiin postikyselynä, ja lomake sisälsi sekä avoimia että strukturoituja kysymyksiä. Aineisto analysoitiin SPSS 19 tilasto-ohjelmalla ja sisällön analyysillä. Kyselyyn vastasi 81 henkilöä, joista 31:lle jatko-ohjaus oli varmasti toteutunut. Tulosten perusteella voidaan todeta, että hyvät ja hyödylliset kokemukset jatko-ohjauksesta liittyivät työntekijöiden ammatilliseen osaamiseen. Tulosten perusteella asiakaslähtöisempää jatko-ohjausta voidaan kehittää parantamalla selkeää ja ymmärrettävää ohjausta Hyvis-käynnin työntekijän ja ikääntyneen välillä, vahvistamalla kirjallista ohjeistusta ja tiedottamista Hyvis-käynnillä sovituista jatkotoimenpiteistä sekä yhtenäistämällä toimintatapoja jatko-ohjauksen koordinoimiseksi. Jatkotutkimusaiheina tulosten perusteella voisivat olla Hyvis-käyntien jatko-ohjauksen prosessin arviointi ja yhdenmukaisen toimintaprosessin luominen. The population of Finland is aging quickly and the consequences affect the whole of society. A current topic is the focusing on the public care and service resources to support independent performance of the elderly and to meet their needs. The aim of this research project was to describe the experiences of the elderly regarding the follow-up control of home visits in the South Karelia District of Social and Health Services (EKSOTE) and to investigate how the follow-up controls had changed the performance of the elderly. The objective of the study was to improve the follow-up control of the home visits for wellbeing that are part of the services provided for the elderly in EKSOTE. The focus of the study was on those 75 year old participants in EKSOTE’s follow-up to the home visits for wellbeing in 2012 (n=180). The method of the study was a mail survey that included both open and structured questions. The resulting survey data was analyzed using content structuring and SPSS 19 statistical analysis software. The survey was responded to by 81 people out of whom 31 were known with certainty to have had a follow-up control. Based on the analysis of the results it can be stated that the good and beneficial experiences with the follow-up controls were related to the professional competence of the employees. Based on the results, the follow-up controls could be further developed by improving written guidelines and informing of customers about the follow-up actions agreed during the initial wellbeing visits and by harmonizing procedures to co-ordinate follow-up controls. Based on the results of this study, topics for follow-up studies could be evaluation of the follow-up process of the wellbeing visits and creation of a harmonized follow-up control process.
|
|---|