| Summary: | Opinnäytetyöni tavoitteena on selvittää männyn konekylvön onnistumista Kuusamon alueella vuosina 2006–2007. Männyn konekylvö on yleistynyt uudistamismenetelmä myös yksityisten metsänomistajien mailla, joten lisätieto männyn konekylvön onnistumisesta on tarpeellista. Tulosten pohjalta pyrin selvittämään, mitkä eri tekijät vaikuttavat männyn taimettumiseen ja millä eri kohteilla konekylvö on käyttökelpoinen uudistamismenetelmä. Tutkimuksessa mukana olleet inventointikuviot on konekylvetty vuosina 2006–2007 ja osa kuvioista on toteutettu syyskylvönä. Tutkimuksessa käytettäviä inventointikuvioita kertyi yhteensä 41 kappaletta, joiden pinta-ala oli yhteensä 93,8 hehtaaria. Koealoja kertyi kaikkiaan yhteensä 567 kappaletta. Kaikki kuviot oli muokattu äestämällä, joten muita muokkausmenetelmiä ei tässä tutkimuksessa käsitellä. Inventointimenetelmänä käytin perinteisesti taimikon inventoinnissa käytettyä linjoittaista ympyräkoealamenetelmää, jossa käytin 3,99 metrin koealasädettä. Koealoilta mittasin puulajitietojen lisäksi kuviokohtaisia tietoja kuten kasvupaikka, maalaji ja korkeus merenpinnasta. Aineiston analysoin SPSS-ohjelmalla. Kaikki tutkimuksessa mukana olleet koealat huomioituna täydennysrajan (alle 1300 kpl/ha) yläpuolella oli yli 80 prosenttia koealoista, mikä kertoo konekylvön onnistuneen todella hyvin. Myös syyskylvöistä yli 80 prosenttia koealoista ylittää täydennysrajan, joten syyskylvöjen voidaan todeta onnistuneen hyvin. Konekylvön epäonnistumisesta voidaan puhua ainoastaan muutaman kuvion kohdalla, joissa taimien vähyyteen vaikutti oleellisesti maanmuokkauksen epäonnistuminen. Tulosten perusteella korkeudella merenpinnasta on myös vaikutusta taimettumiseen. Yli 274 metrin korkeudella olevat kuviot olivat taimettuneet heikoimmin. Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta männyn konekylvön onnistuneen Kuusamon alueella pääsääntöisesti hyvin. Tulokset tukevat aiemmin Pohjois-Suomessa tehtyjä tutkimuksia männyn konekylvöistä. The aim of this thesis is to find out how machinery pine sowing has succeeded in Kuusamo area in 2006-2007. Machinery pine sowing is becoming a more popular regeneration technique also in private forests so further information about machinery pine sowing is necessary. Based on the results the different factors that have an effect on the growth of plants are studied. In addition the sites suitable for machinery sowing are studied. All forest stand figures in this study were mechanically sowed in 2006-2007, and some have been made by autumn seeding. The total number of the forest stand figures in this study was 41, and total study area is 93.8 square meters. The total number of experimental plots was 567. All compartments were prepared by harrowing. The stock taking method used was the rectangular circular sample. The 3.99 meter radius of experimental plots was used. Research material was taken about wood species of all experimental plots, and also information of the compartments was used for example habitat, soil type and elevation. The research material was analyzed by SPSS-software. More than 80 percent of the experimental plots were above the supplementary limit (1 300 pc/hectare), and that proved that machinery sowing has succeeded very well. Also the autumn seeding has succeeded well, because more than 80 percent of the experimental plots of autumn seeding are above the supplementary limit. Only a few machine sowing compartments were unsuccessful. Poor preparation of soil affected the number of plant. The reason for the unsuccessful preparation of soil was stoniness of the habitat or intensity of preparation of soil. The compartments which were above 274 meters the growth of plants had succeeded the worst. On the basis of the thesis results it could be assumed that machinery pine sowing has succeeded well in the Kuusamo area. The results of this study support the earlier machinery pine sowing studies which have been carried out in Northern Finland.
|
|---|