| Summary: | Tutkimuksen tavoitteena oli vertailla eri korjuumenetelmien soveltuvuuksia nuorten metsien ensiharvennuksilla Pohjois-Suomen oloissa. Tutkimuksessa vertailtiin kolmea eri hakkuumenetelmää, jotka olivat aines- ja energiapuun integroitu korjuu yhden ja kahden kasan menetelmänä joukkokäsittelyä hyödyntäen sekä normaali kuitupuun yksinpuin hakkuu. Korjuumenetelmien välisiä ajanmenekki- ja tuottavuuseroja selvitettiin aikatutkimuksen avulla. Jokaista tutkittua korjuumenetelmää varten perustettiin maastoon yksi koeala, jotka käsiteltiin korjuumenetelmäkohtaisesti. Kaikkien koealojen korjuusta vastasi sama kuljettaja. Tutkimuksessa käytetty hakkuukone oli Ponsse Beaver varustettuna H5-hakkuulaitteella. Kaikkien koealojen korjuu videokuvattiin opinnäytetyön tekijän toimesta ja aikatutkimus suoritettiin tulkitsemalla videolta saatavaa informaatiota. Aikatutkimusaineiston perusteella laadittiin runkokohtaiset ajanmenekki- ja tuottavuusmallit korjuumenetelmittäin sekä koostettiin keskeiset korjuutiedot. Tutkimuksessa saadut tuottavuustiedot ovat luottamuksellisuutensa vuoksi vain työntilaajan käytössä ja ne on esitetty erillisenä liitemateriaalina. Aikatutkimuksessa hakattiin yhteensä 918 runkoa joista 79 % oli mäntyä, 16 % kuusta ja 5 % koivua. Tutkimuskoealoilla hakkuun poistuman tiheys oli keskimäärin 1370 runkoa/ha poistettujen runkojen keskikoon ollessa 42 dm³. Integroiduilla menetelmillä päästiin keskimäärin 18 % suurempaan hehtaarikohtaiseen hakkuukertymään normaaliin kuitupuun hakkuuseen verrattuna. Tutkimustulosten perusteella aines- ja energiapuun integroitu korjuu ei lisännyt merkittävästi runkokohtaista tehoajanmenekkiä, joten tu-loksia voidaan pitää lupaavina. Kahden kasan integroidun korjuun osalta tulokset olivat kuitenkin ennakko-oletuksia heikommat. Tutkimustulosten yleistämisessä tulee kuitenkin huomioida aineiston pieni koko sekä korjuuolojen ja etenkin hakkuukoneen kuljettajan vaikutukset tuloksiin. Tutkimuksessa kuljettajan vaikutus korostui etenkin pienten runkojen käsittelyssä. Kuljettajan kokemuksen karttuessa olisi mielenkiintoista suorittaa uudestaan vastaava aikatutkimus suuremmalla aineistolla jolloin kuljettajan vaikutuksesta saataisiin luotettavaa tietoa. The objective of this study was to compare different harvesting methods in the first thinnings in the conditions of Northern Finland conditions. Three different harvesting methods were tested: the traditional single tree processed pulpwood harvesting, integrated pulp- and energy wood harvesting methods where timber assortments was cut in the same pile or apart at two different piles. Integrated harvesting methods also utilized multitree handling. This study was carried out as time study. Harvesting methods were studied by establishing three plots which were harvested with different harvesting methods. Every plot was harvested by the same harvester driver and the harvester used in this thesis was Ponsse Beaver equipped with H5-harvesterhead. The harvesting of the plots was videotaped (by the author of this thesis) and the actual time study was conducted with information gathered from the videos. Based on time study material stem specific effective times and productivities were modeled. Productivity results are classified material and available only for the commisioner of this thesis. The collected data consists of observations of 918 stems which were processed during the time study. Three species were divided as follows, Scots Pine 79 %, Norway Spruce 16 % and Silver Birch 5 %. The density of removal was average 1370 stems per hectare and volume of single stem was average 42 dm³. Integrated pulp- and energy wood harvesting methods gave 18 % bigger harvesting accumulation compared with traditional single tree processed pulpwood harvesting. Integrated harvesting was not significantly more time consuming than normal pulpwood harvesting so the results are promising. When looking at the results, one has take into account the small size of the study material as well the harvesting conditions and especially the impact of the harvester driver. The study highlighted the impact of the driver especially in small size stems. When the driver gains more experience it would be interesting to re-run the time study with bigger study material to get more valuable information about the driver impact.
|
|---|