Maanmittausalan haasteet koulutuksen, ammatti-identiteetin ja yhteiskunnallisen aseman näkökulmasta

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on perehtyä Suomen maanmittauksen alan ammattikorkeakouluopetukseen, yhteiskunnalliseen asemaan ja ammatti-identiteettiin. Opinnäytetyössä keskitytään erityisesti kolmeen näkökulmaan: ammattikorkeakoulusta valmistuvien maanmittareiden koulutuksen työelämälähtöisyyte...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Onkamo, Tommi
Other Authors: Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu
Format: Other/Unknown Material
Language:Finnish
Published: Rovaniemen ammattikorkeakoulu 2013
Subjects:
Online Access:http://www.theseus.fi/handle/10024/56594
Description
Summary:Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on perehtyä Suomen maanmittauksen alan ammattikorkeakouluopetukseen, yhteiskunnalliseen asemaan ja ammatti-identiteettiin. Opinnäytetyössä keskitytään erityisesti kolmeen näkökulmaan: ammattikorkeakoulusta valmistuvien maanmittareiden koulutuksen työelämälähtöisyyteen sekä maanmittausalan näkyvyyteen ja imagoon yhteiskunnassamme. Opinnäytetyön ohessa teetettiin kysely aiheeseen liittyen 2.-4 vuoden maanmittaustekniikan opiskelijoille Rovaniemen ammattikorkeakoulussa ja Espoon Leppävaaran Metropolia ammattikorkeakoulussa. Kysely toteutettiin kokonaistutkimuksena. Kohderyhmän vastattavissa oli web-kyselylomake. Kyselyn tuloksista kävi ilmi, että maanmittaus on kovin vähän ulkoisesti markkinoitu ala, jonka olemassaolo tiedostetaan opiskelijoiden kesken monesti vasta opiskelupaikkaa hakiessa. Myös ammattikorkeakoulussa opetus on paikoitellen erillään työelämän kysynnästä. Maanmittausalan imago on kyselyn tulosten mukaan vääristynyt tai vanhentunut, mutta työllisyystilanne on hyvä tai osittain hyvä. Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että maanmittaustekniikan näkymättömyys yhteiskunnassa johtuu pääosin koko ammattikunnan laajemmasta pirstaloitumisesta, maanmittareiden koulutuksen heikohkosta profiloimisesta ja vähäisestä ammatti-identiteetin yhteisestä vaalimisesta. Ammattikunnan sisäiset ja ulkoiset haasteet ovat yhteisiä koko alalle ammattiliittoon tai tutkintoon katsomatta. Maanmittareiden sijoittumista ja etenemistä työelämän tehtävissä ohjaa myös entistä enemmän henkilön osaaminen kuin suoritettu tutkinto. Opinnäytetyön tuloksissa ehdotettiin maanmittausalalle parempaa näkyvyyttä ja tunnistettavuutta esimerkiksi sosiaalisen median ja virtuaalisten ympäristöjen nykyistä parempana ja tehokkaampana hyödyntämisenä markkinoinnissa ja opetuksessa. Myös maanmittareiden verkostoitumiseen ehdotettiin sähköisen viestinnän lisäämistä ja sitä kautta haettuun yhteneväisyyteen pyrkivää ratkaisumallia. The main objective of this thesis was to study land surveying education at Universities of Applied Sciences, its social status and professional identity of the land surveyors in Finland. This thesis focused especially on three perspectives. The perspectives were the working-life orientation of the land surveying education in the University of Applied Sciences and the visibility and image of the land surveyors in the Finnish society. An inquiry was conducted for the second, third and fourth year land surveying students of Rovaniemi UAS and Metropolia UAS. The results of the inquiry suggested land surveying is quite a poorly marketed field of study which is not widely acknowledged in Finland. In addition teaching does not correspond correctly to the working life demands in the two UASes. The overall results indicated that the invisibility of land surveying is due to a large dispersion of land surveyors, a poor profiling of the education of land surveyors and little recognition and publicity of professional identity. The internal and external challenges of the profession are common to the whole profession irrespective of the land surveyor’s labor union or degree. In the professional life the status of land surveyors in the field is increasingly based on the personal knowledge rather than the degree he/she has taken. In this thesis improving the visibility and the acknowledgement of the land surveying field were suggested. For example, the social media and the virtual environments could be used more efficiently in marketing and teaching of land surveying. In addition connecting the land surveyors was suggested to increase electronic communication and in that way creating a wide and strong consistence among land surveyors.