Utsjoen kunnan hyvinvointiselonteko 2011

• Main Author: Viinamäki, Leena
• Other Authors: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu
• Format: Other/Unknown Material
• Language: Finnish
• Published: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 2011
• Subjects: Hyvinvointi; peruspalvelut; saamelaiset; Utsjoki; Enontekiö; Inari; Tunturi
• Online Access: http://www.theseus.fi/handle/10024/54739

Utsjokelaisen hyvinvointipoliittisen päätöksenteon tueksi hyvinvointiselonteossa on haettu vastauksia makro- (tilastokatsaus) ja mesotasoilta (avaininformanttihaastattelut) utsjokelaisten elämänpoliittisiin päätöksiin ja valintatilanteisiin hyvinvoinnin edistämisen sekä väestön sosioekonomisten ja ikäspesifien hyvinvointierojen vähentämisen näkökulmista. Utsjoen hyvinvointiselonteon ns. paikallisiksi vertailukunniksi on valittu Inari Pohjois-Lapin seutukunnasta ja Enontekiö Tunturi-Lapin seutukunnasta, joissa molemmissa asuu suhteellisesti eniten saamenkielistä väestöä Lapin kunnista Utsjoen lisäksi. Utsjokelaisten hyvinvoinnin tarkasteleminen elämänpolitiikan kautta antaa tietoa siitä, millaisin ennaltaehkäisevin ja korjaavin viranomaistoimenpitein on mahdollista vaikuttaa positiivisesti hyvinvoinnin kysymykseen. Elämänpolitiikassa yhdistyy hyvinvoinnin vaatimukset ja kansalaisten elämäntavan muodostamisen ja ylläpitämisen sosioekonomiset ja ikäspesifit reunaehdot. Nykyisyyttä ei voi ymmärtää ilman menneisyyttä, eikä lähitulevaisuutta voida ennustaa edes ”valistuneesti arvaten” ilman nykyisyyttä. Tilastokatsauksen tilastot (N=45) perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, Tilastokeskuksen Statfin sekä Kansaneläkelaitoksen (Kelasto) ilmaisiin tilastotietokantoihin. Tilastokatsauksen tarkastelualueet ovat Utsjoki, Enontekiö, Inari, Pohjois-Lapin seutukunta, Lapin maakunta ja koko maa. Tilastot on hankittu niin pitkältä ajanjaksolta, kuin niitä on ollut ilmaiseksi saatavilla. Lisäksi hyvinvointiselontekoa varten on haastateltu kunnan hyvinvointipalvelujen tuottamisprosessin keskeisiä intressitahoja eli kuntapäättäjiä, viranhaltijoita ja yhteistyökumppaneita edustavia avaininformantteja (N=17) sekä on hyödynnetty relevanttia referenssikirjallisuutta. Tarkempi perehtyminen raportin referenssikirjallisuuteen antaa parhaimmillaan käytännön vinkkejä myös paikalliseen strategiseen hyvinvointipoliittiseen työskentelyyn.