| Summary: | Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ohjatun rentoutusharjoituksen vasteita ensihoitajien sykevälivaihteluun ja palautumiseen 24 tunnin työvuoron jälkeisellä palautumisjaksolla käyttäen Firstbeat Technologies Oy:n Hyvinvointianalyysi-ohjelmistoa. Tämän lisäksi työssä tutkittiin ensihoitajien työvuoron aiheuttamia vasteita autonomisen hermoston toiminnalle. Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen, kokeellinen näytetutkimus. Tutkimushenkilöt koostuivat Etelä-Karjalan Pelastuslaitoksella työskentelevistä ensihoitajista. Näytteen koko oli seitsemän koehenkilöä (N=7), joista viisi oli miehiä ja kaksi naisia. Koehenkilöiden ikä vaihteli 23 ja 50 vuoden välillä. Jokaiselle koehenkilölle suoritettiin kolme mittausta: alkumittaus, työvuoro ja sitä seuraava vapaapäivä rentoutuksen kanssa sekä työvuoro ja sitä seuraava vapaapäivä ilman rentoutusta. Rentoutusharjoitukset suoritettiin Etelä-Karjalan Pelastuslaitoksen liikuntasalissa. Koehenkilöiltä mitattiin FirstBeat Bodyguard-laitteella parasympaattisen hermoston aktiivisuutta RMSSD-arvolla palautumisen mittarina sekä fyysistä kuormittumista käyttäen keskiarvoistettua sykettä ja keskimääräistä hapenkulutusta (ml/kg/min). Työvuorojen ja rentoutusharjoituksen vaikutusta verenpaineeseen tutkittiin Omron HEM-711A-E elektronisella verenpainemittarilla. Lisäksi koehenkilöt täyttivät päiväkirjaa mittausjaksojen tärkeimmistä tapahtumista datan tulkitsemisen helpottamiseksi. Subjektiivista arviota unen laadusta mitattiin päiväkirjasta löytyvällä asenneasteikolla. Tulosten tilastollinen analysointi suoritettiin IBM SPSS Statistics 19.0-ohjelmistolla. Tilastollisen merkitsevyyden rajaksi asetettiin p<0,05. Millään tutkituista parametreista ei saatu tilastollisesti merkitseviä eroja rentoutusharjoittelun ja palautumisen välillä tai työvuoron aiheuttamille vasteille koehenkilöiden elimistölle. Tuloksen perusteella yhden kerran rentoutusharjoitus ei paranna ensihoitajien palautumista 24 tunnin työvuorosta. Jatkotutkimuksissa voitaisiin tarkastella ensihoitajien subjektiivista kokemusta rentoutusharjoittelun vaikuttavuudesta. Rentoutusharjoittelua sekä verenpaineen mittausta voitaisiin myös suorittaa pidemmällä ajanjaksolla. Suurempi koehenkilöjoukko antaisi tutkimukselle enemmän tieteellistä painoarvoa. The purpose of this thesis was to examine the responses of guided relaxation training session to paramedics’ heart rate variability and recovery after 24-hour work shift by using Firstbeat Technologies’s Lifestyle Assesment. In addition the effects of paramedics’ work shift to their autonomic nervous system were examined. This study was quantitative research in which the test subjects were chosen by using purposive sampling. This study involved 7 test subjects who were all paramedics at the South-Karelian Fire and Rescue Department. 5 of them were male and 2 female. Their age ranged from 23 to 50 years. Each participant had 3 measurements: initial measurement, the work shift and the following day off with relaxation training and the work shift and the following day off without relaxation training. The relaxation training sessions were conducted at the Fire and Rescue Department’s gymnasium. Firstbeat Bodyguard device was used to measure parasympathetic nervous system’s activity with RMSSD-values as an indicator of recovery. The device also measured physical workload with average heart rate and average oxygen consumption (ml/kg/min). The effects of work shifts and relaxation training to an individual’s blood pressure were examined by using Omron HEM-711A-E automatic blood pressure monitor. The test subjects were given a diary to write down all important events in each measurement period to ease the interpretation of the data. The diary had also a Likert-type scale which gave information about subjective estimates of the quality of sleep. The results were analyzed by using IBM SPSS Statistics 19.0. The threshold limit for statistical significance was p<0,05. No studied parameters showed any statistical significances between relaxation training and recovery or work shift related responses to test subjects system. The results indicate that single session of relaxation training doesn’t improve paramedics recovery after a 24-hour work shift. Further study could focus on paramedics’ subjective experiences of relaxation training’s effectiveness. Relaxation training and blood pressure measurements could also be arranged in a longer term. A larger number of test subjects would also be recommended.
|
|---|