| Summary: | Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ilmastonmuutoksen vaikutusta abioottisiin metsätuhoihin Suomessa. Kyseessä oli teoreettinen työ eli aiheeseen perehdyttiin kirjallisuuden ja omien pohdintojen kautta. Opinnäytetyössä tarkasteltiin ilmasto- ja säätekijöiden aiheuttamia merkittävimpiä abioottisia metsätuhoja, joita ovat myrsky- ja tuulituhot, metsäpalot ja lumituhot. Ilmastonmuutoksella on vaikutuksia kaikkialle maapallolla ja vaikutukset tulevat arvioiden mukaan voimistumaan tulevina vuosikymmeninä. Lämpenevän ilmaston takia sääolosuhteet tulevat arvaamattomiksi. Äärimmäiset sääolot kuten rajut helleaallot, kuivuus ja rankkasateet yleistyvät. Ilmastonmuutoksen myötä Suomen ilmasto tulee lämpenemään ja muuttumaan sateisemmaksi. Tuuli on jatkossakin tärkein abioottinen tuhonaiheuttaja. Tuulisuuteen ei ole odotettavissa suuria muutoksia, mutta talvimyrskyt tulevat olemaan tuhoisampia talvien leudontumisen ja roudan vähenemisen takia. Tuulituhoriski tulee kasvamaan voimakkaammin Etelä-Suomessa verrattuna Pohjois-Suomeen. Ilmastonmuutoksen myötä lämpimämmät ja kuivemmat olosuhteet aiheuttavat lisää metsäpaloja. Lisääntyvä höyrystyminen kasvattaa metsäpalojen mahdollisuuksia ja metsäpalohälytyspäivien arvioidaan lisääntyvän. Alueellisesti metsäpalovaaran ennustetaan kasvavan melko samanlaisesti koko maassa. Ilmaston lämmetessä lumen ja jään määrä vähenee, luminen vuodenaika lyhenee sekä entistä isompi osa talven sateista tulee vetenä ja pienempi osa lumena. Runsaslumisia talvia tapahtuu jatkossakin, mutta ajan myötä ne tulevat vähentymään. Suurimmat lumikuormat ja niiden aiheuttamien lumituhojen todennäköisyys tulee kasvamaan huomattavasti Itä- ja Pohjois-Suomessa vuosisadan loppuun mennessä. Etelä- ja Länsi-Suomessa lumituhoriski pienenee. Metsänhoidolla pystytään parantamaan metsien kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen. Puuston kasvua ja terveyttä edistävä aktiivinen metsänhoito, sekapuustoisuus sekä monimuotoisuuden ylläpitäminen vahvistavat metsien kykyä kestää tuhoja. The objective of the thesis was to determine the impact of climate change on abiotic forest damages in Finland. This was a theoretical work, that is, the topic was studied through literature and independent reflection. The thesis examined the most significant abiotic forest damages caused by climate and weather factors, including storm and wind damages, forest fires, and snow damages. The study showed that climate change would affect all regions in the world and the effects will increase in the coming decades, according to estimates. Weather conditions become unpredictable because of the warming climate. Extreme weather conditions such as drastic heatwaves, droughts and heavy rains become more common. With climate change, Finland’s climate is going to become warmer and rainier. Wind will continue to be the main abiotic damage agent. No major changes to the wind are expected, but winter storms are going to be more destructive due to winter mildness and reduced frozen ground. The risk of wind damage is going to increase more strongly in southern Finland compared with northern Finland. With climate change, warmer and drier conditions will cause more forest fires. Increased vaporization increases the changes of forest fires and forest fire alert days are estimated to increase. Regionally, forest fire risk is predicted to increase rather similarly across the country. As the climate warms up, the amount of snow and ice declines, the snowy season become shorter, and yet the smaller proportion of winter rains comes as snow and a bigger proportion comes as rain. Abundant snowy winters will continue to happen, but over time they will become less frequent. The highest snow loads and the probability of snow damage caused by them will increase significantly in eastern and northern Finland by the end of the century. In southern and western Finland, the risk of snow damage decreases. Forest management is a way to improve the ability of forests to adapt to climate change. Active forest management that promotes tree growth and health, along with mixed tree stands and the maintenance of diversity are important features in strengthening the ability of forests to withstand and prevent damages.
|
|---|