Turvetuotantoalueiden pintavalutuskenttien toimivuus ja niiden vesiensuojelutekniset kehitystarpeet

Turvetuotannon keskeisimpänä ympäristöongelmana pidetään tuotantoalueiden valumavesistä aiheutuvia vesistökuormituksia, jotka vaikuttavat alapuolisten vesistöjen veden laatuun. Turvetuotantoalueilta tuleva kuormitus on lähinnä kiintoaine, ravinne- ja humuskuormitusta, joka vaikuttaa paikallisesti ve...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Koponen, Merja
Other Authors: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
Format: Other/Unknown Material
Language:Finnish
Published: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 2012
Subjects:
Online Access:http://www.theseus.fi/handle/10024/47432
Description
Summary:Turvetuotannon keskeisimpänä ympäristöongelmana pidetään tuotantoalueiden valumavesistä aiheutuvia vesistökuormituksia, jotka vaikuttavat alapuolisten vesistöjen veden laatuun. Turvetuotantoalueilta tuleva kuormitus on lähinnä kiintoaine, ravinne- ja humuskuormitusta, joka vaikuttaa paikallisesti vesistöihin. Turvetuotannon osuus Suomen vesistökuormituksesta on kuitenkin hyvin pieni eli noin yhden prosentin verran. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia turvetuotantoalueiden pintavalutuskenttien toimivuutta ja niiden vesiensuojeluun liittyviä teknisiä kehittämistarpeita Pohjois-Karjalan kolmella erityyppisellä tuotantoalueella, joista Tuohtaansuon ja Puohtiinsuon tutkimuskohteet olivat pintavalutuskenttiä ja Rauansuon tutkimuskohde oli maaperäimeytyskenttä. Tutkimus suoritettiin tuotantoaikana kesällä 2011, ja tutkimuskohteilta kerättiin sade, lämpötila, pH, valuma- ja vesistökuormitukset. Lisäksi kohteita valokuvattiin maastokäyntien yhteydessä. Tuotantokesä 2011 oli erittäin lämmin ja paikalliset sadekuurot olivat runsaita. Sademäärän keskiarvo tuotantokesänä oli 183 mm. Tuotantokauden valuman keskiarvo oli 3,9 l/s/km2. Puhdistustehojen keskiarvot olivat seuraavat: kiintoaine 70 %, typpi 15 % ja fosfori 35 %. Tutkimuskohteet pidättivät hyvin humusta, ja kasvillisuutta voidaan pitää hyvänä puhdistuskeinona sen ravinteiden ja kiintoaineen sitomiskyvyn takia. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa ja kehitettäessä uusia vesienkäsittelyn puhdistusjärjestelmiä turvetuotantoalueille. Turvetuotantoalueiden vesiensuojelussa noudatetaan parasta mahdollista tekniikkaa, ja puhdistustulokset ovat huomattavasti paremmat verrattuna metsä- ja maatalouden vesiensuojeluun. The main environmental problem in the peat production areas is the pollution of downstream watercourse by suspended solids and nutrients. The load of peat production affects the local waters but peat production plays a relatively small role in causing stress into the waters. About 1 % of the total discharge released in water bodies in Finland is caused by the runoff waters from the peat production areas. The purpose of this study was to investigate overland-flow fields and the methods of their technical developments in water conservation in three different types of peat production areas in North Karelia named Tuohtaansuo, Puohtiinsuo and Rauansuo. In the area of Rauansuo the method was absorption of soil and the others were overland-flow fields. The research was carried out in summer 2011, when the peat production was going on in all those areas. In this study information was collected on weather, rain and pollution of downstream watercourse. The research areas were photographed. The summer of 2011 was very warm and there were a lot of local rain showers. The rainfall average was 183 mm. The average of water catchment was 3,9 l/s/km2 and the purification of water was 70 % solids, 15 % of nitrogen and 35 % of phosphorus. Vegetation preserves well nutrients and solids and it is a good way of cleaning water. The results of this study can be used in planning and developing new water treatment purification systems in peat production areas. Water conservation in peat production complies with the Best Available Techniques in all areas and the study results are better than in water conservation in agriculture and forestry.