| Summary: | Opinnäytetyön aiheena on seksuaalinen häirintä ravintolaesimiesten näkökulmasta. Tavoitteena on kuvata ilmiötä siten, että työn tilaaja, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, pystyy hyödyntämään tutkimuksessa syntynyttä tietoa. Oleellista on, että työ antaa kuvan ilmiöstä ja auttaa näin ymmärtämään sitä paremmin. Työni pyrkii selvittämään miten ravintolaesimiehet kuvaavat seksuaalista häirintää, millaisissa tilanteissa esimies kokee tarpeelliseksi puuttua seksuaaliseen häirintään ja millaisia valmiuksia esimiehet kokevat itsellään olevan tilanteissa, joissa heidän työyhteisössään on tapahtunut tai tapahtuu seksuaalista häirintää. Opinnäytetyön teoriapohjana on aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, aiempia tutkimuksia ja Suomen lainsäädäntöä. Työ on kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusaineisto on kerätty teemahaastattelulla. Haastatteluun osallistui neljä ravintolaesimiestä Rovaniemen alueelta. Teemahaastatteluissa kerätty aineisto analysoitiin kvalitatiivisin menetelmin. Opinnäytetyön tulosten mukaan ravintolaesimiehet ymmärtävät seksuaalisen häirinnän käsitteenä ja tunnistavat aiheeseen liittyvän problematiikan. He eivät kuitenkaan ottaneet missään vaiheessa selkeästi kantaa siihen, että esimiestä säätelevät useat lait aiheeseen liittyen. Esimiehille aihe tuntui olevan myös hieman vieras ja vastuksista tuli ilmi, että lain määräämiä toimia ei kaikissa ravintoloissa ole tehty. Tutkimustulosten mukaan esimiehet eivät toimi lain asettamin vaatimuksin ja huolehdi siitä, että heidän alaisensa eivät joudu seksuaalisen häirinnän kohteeksi työssään. Seksuaalista häirintää ravintola-alalla aiheuttavat pääasiallisesti asiakkaat. Työntekijöiden välistä häirintä ei kukaan esimiehistä ollut havainnut. Alkoholilla on suuri lisäävä vaikutus suhteessa seksuaaliseen häirintään. Esimiehet katsoivat ravintolahenkilökunnan olevan oma-aloitteista ammattikuntaa, joka pystyy huolehtimaan itsestään häirintätilanteissa. Toisaalta he tunnistivat, että jokainen työntekijä on yksilö, joka kokee häirinnän eri tavoin ja että häirintään tulee puuttua esimiehenä. Useiden haastateltavien ajatus kuitenkin oli, että ravintolahenkilökunnalla tulee olla jonkinasteinen sietokyky häirintää kohtaa, jotta työ ei käy liian raskaaksi. Esimiesten ajatukset aiheesta olivat siis osittain ristiriitaisia. The objective of this study is the ability of restaurant managers to face sexual harassment in their working environment. The aim is therefore to describe the phenomenon that the work of the subscriber Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, is able to utilize the information that came up in the study. It is essential that the work gives a picture of the phenomenon, and thus helps to understand it better. The key issues are: How do the restaurant managers describe sexual harassment? In what situations managers feel there is a need for someone to address sexual harassment? What kind of readiness the managers feel that they have in situations where somebody in their work community has faced or will face sexual harassment? The theoretical frame of reference of the scholarly thesis is based on literature, previous research studies and the legislation of Finland. The work is a qualitative study. The research data has been collected by using theme interviews. Four restaurant managers from the area of Rovaniemi took part in the interview. According to the results of the scholarly thesis restaurant managers understand the concept of sexual harassment, and recognize the related problem. However, they did not respond clearly at any point to the fact that managers are regulated by several laws concerning such affairs.For the managers, the subject seemed to be a little strange and in the responses it became clear that the law imposed by the act had not been carried out in all restaurants. According to the research, managers do not function in the legal requirements and ensure that their workforce do not face sexual harassment at work. Sexual harassment in the restaurant industry is primarily caused by restaurant customers. None of the managers have noticed harassment between employees Managers considered restaurant staff to be spontaneously professional and able to take care of themselves in harassment situations. On the other hand they recognized the fact that every employee is an individual who could experience harassment in different ways and as a manager you have to intervene. However many of the interviewed responders thought that the restaurant staff must have some degree of tolerance to harassment, so that work does not get too hard. The managers thoughts about this where partly contradictory.
|
|---|